Business Finland vahvisti tunnetaitoja, psykologista turvallisuutta ja yhteistä vastuunkantoa yli 600 henkilön valmennusohjelmassa vuosina 2024–2026. Emergyn valmennus tarjosi tukea poikkeuksellisen suurten muutosten keskellä ja auttoi rakentamaan yhteistä toimintakulttuuria epävarmuuden aikana.
Miksi Business Finland halusi vahvistaa tunnetaitoja ja psykologista turvallisuutta?
Valmennukseen lähtemisen taustalla oli Business Finlandin pitkäjänteinen työ valmentavan johtamisen ja yhteistyötä tukevien toimintatapojen kehittämisen parissa.
Business Finlandissa nähdään, ettei hyvää työyhteisöä rakenneta vain johdon tai HR:n toimesta, vaan jokainen työntekijä vaikuttaa omalla toiminnallaan yhteistyöhön, ilmapiiriin ja kulttuuriin.
”Vastuunkanto työyhteisön ilmapiiristä ja yhteistyöstä kuuluu meille kaikille, ei vain esihenkilöille”, kertoo HR Business Partner Riikka Walden.
Tämän ajatuksen pohjalta Business Finlandissa haluttiin ottaa seuraava askel. Valmentavan johtamisen rinnalle haluttiin tuoda vaikuttaviin tuloksiin ja tutkimushankkeisiin perustuva tunnetoimijuuden kehittämisen valmennusohjelma koko henkilöstölle.
Valmennuksen tavoitteena oli vahvistaa yhteistyötä, psykologista turvallisuutta ja ihmisten kykyä toimia rakentavasti myös epävarmuuden keskellä.
Yhteinen kieli tunteista puhumiseen
Kaksivuotisen valmennusohjelman aikana työyhteisöön rakentui yhteinen kieli ja viitekehys tunteista puhumiselle.
”Ymmärrys siitä, että tunteet eivät ole irrallinen osa työelämää vaan läsnä kaikessa yhteistyössä, päätöksenteossa ja vuorovaikutuksessa, vahvistui työyhteisössämme merkittävästi. Valmennus on lisännyt inhimillisyyttä arjen kohtaamisissa ja antanut luvan olla työpaikallakin ihminen pelkän työroolin sijaan”, Walden kuvaa.
”Jos et tunnista omia ja muiden tunteita tai pyri ymmärtämään asioita niiden takana, on vaikea johtaa vuorovaikutusta, rakentaa luottamusta tai luoda edellytyksiä vahvalle suoriutumiselle. Tunnetaitovalmennuksen aikana yksi asia kirkastui erityisen vahvasti: tunteet vaikuttavat jatkuvasti siihen, miten ajattelemme, toimimme ja teemme päätöksiä – myös silloin, kun emme sitä huomaa”, lisää Jenni Santalo, Executive Director, Marketing, Communications and Digital Solutions.
Walden kertoo kuulevansa edelleen henkilöstöltä konkreettisia esimerkkejä siitä, miten valmennuksen oppeja on hyödynnetty arjessa:
”Työyhteisömme arkeen on siirtynyt valmennuksesta esimerkiksi psykologisten perustarpeiden huomioimiseen liittyviä työkaluja, tunnepaljastuksia, syväkiitoksia ja mikrohuomioimisia. Ihmiset ovat pysähtyneet pohtimaan aiempaa tietoisemmin sitä, miten omalla toiminnalla voi vahvistaa keskinäistä ymmärrystä ja arvostuksen kokemusta.”
Valmennuksen vaikutukset näkyivät myös henkilökohtaisella tasolla. ”Eräs osallistuja kertoi jopa, että tämä valmennus muutti koko elämän. Valmennus on ollut aidosti merkityksellinen monelle meistä”, Walden kertoo.
Työkalut, jotka aidosti vaikuttavat
Yksikön johtaja Juha Suuroselle, Senior Director, valmennus syvensi osaamista johtamiseen ja ihmisten käyttäytymisen ymmärtämiseen.
”Olen aiemmin keskittynyt paljolti asiajohtamiseen, tavoitteisiin ja rationaaliseen ajatteluun. Tunnepuoli on jäänyt vähemmälle huomiolle.”
Valmennuksen jälkeen Suuronen kertoo pysähtyvänsä aiempaa useammin pohtimaan, mitä ihmisten käyttäytymisen taustalla voi olla, ja miten omalla toiminnallaan voi vahvistaa johdettaviensa nähdyksi ja kuulluksi tulemista sekä arvostuksen kokemusta työarjessa.
”Valmennuksen työkaluja hyödyntäneenä ja niiden vaikutuksia havainneena ymmärrän nyt paljon paremmin, miten suuria vaikutuksia näiden asioiden huomioimisella on ihmisten suorituskykyyn, sitoutumiseen, yhteistyöhön ja työssä onnistumiseen.”
Suurosen mukaan yksi tärkeimmistä psykologisen turvallisuuden ja keskinäisen luottamuksen mittareista työyhteisössä on se, uskaltavatko ihmiset nostaa avoimesti esiin asioita, jotka eivät toimi.
”On tärkeää, että ihmiset uskaltavat rakentavalla tavalla kertoa asioista. Silloin asioita voidaan aidosti kehittää yhdessä”, Suuronen sanoo.
Oivalluksia omasta toiminnasta ja läsnäolon voimasta
Visit Finlandissa työskentelevä Susanna Markkola, Manager, Co-operation projects, kertoo tunnistaneensa jo ennen valmennusta olevansa vahvasti tunteiden kautta toimiva ihminen ja havainnoivansa herkästi työyhteisön tunneilmapiiriä.
”Vaikka monia valmennuksessa nousseita asioita tavallaan tiesi jo ennestään, valmennus auttoi pysähtymään niiden äärelle uudella tavalla. Tuli tarkasteltua, mitä itse jo luontaisesti tekee ja mihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota”, Markkola kertoo. ”Itseäni valmennus muistutti aidon läsnäolon voimasta.”
Markkolan mukaan tunnetaitojen harjoittelu ei ole tärkeää vain kriisitilanteissa, vaan osa jatkuvaa työyhteisön rakentamista. Vaikka omassa tiimissä psykologinen turvallisuus oli jo ennestään vahvaa, yhteinen harjoittelu auttoi vahvistamaan taitoja, joita tarvitaan väistämättä erilaisissa ristiriidoissa, tunnekuormituksessa ja muutostilanteissa.
Muutoksen keskellä tunnetaitojen merkitys konkretisoitui
Valmennuksen merkitys korostui erityisesti Business Finlandin suuren muutosvaiheen aikana. Viimeisen kahden vuoden aikana organisaatiossa tapahtui merkittäviä muutoksia: pääjohtajan vaihdos, uudistettu strategia, ulkomaanverkoston siirto ulkoministeriön alaisuuteen sekä muutosneuvottelut.
”Valmennuksen päättyessä Business Finland oli monella tavalla hyvin erilainen organisaatio kuin yhteisen matkan alkaessa. Kaiken tämän myllerryksen keskellä tunnetaitoja todellakin tarvittiin – niin yksilöinä kuin yhteisönä”, Walden toteaa.
Valmennus tarjosi ihmisille mahdollisuuden pysähtyä keskustelemaan ja käsittelemään tunteitaan yhdessä muiden kanssa. Valmennuksen oppimisparit ja yhteiset case-klinikat vahvistivat kokemusta siitä, ettei vaikeiden tilanteiden kanssa tarvinnut jäädä yksin.
”Vaikka kaikkiin kysymyksiin ei ollut aina mahdollista antaa vastauksia, halusimme tarjota ihmisille tilan pohtia ja jakaa muutokseen liittyviä ajatuksia. Oli mahdollista sanoa ääneen, että tämä ei ole helppoa ja samalla huomata, että muutkin kokevat samanlaisia tunteita.”
Myös henkilöstön yhteisiin infotilaisuuksiin rakennettiin tietoisesti tilaa ajatusten jakamiselle. Pienryhmäkeskustelut saivat paljon positiivista palautetta, ja niiden koettiin tuovan voimaannuttavia pysähtymisen hetkiä epävarman ajan keskelle.
”Huomasimme, että tällä pienellä eleellä saatiin tuotua organisaatioon paljon positiivista energiaa jopa vaikean tilanteen keskellä”, Walden kertoo.
Tunnetoimijuudesta osa kulttuuria
Business Finlandin tavoitteena oli vahvistaa tunnetoimijuutta, psykologista turvallisuutta ja yhteistä vastuunkantoa työyhteisössä. Waldenin mukaan tavoitteissa onnistuttiin, vaikka samaan aikaan elettiin poikkeuksellisen raskasta ja myllertävää aikaa.
”Olen valtavan ylpeä siitä, että lähdimme tälle matkalle yhdessä. Vastasimme epävarman maailman haasteisiin tarjoamalla ihmisille tukea ja vahvistamalla tunnetoimijuutta juuri silloin, kun sitä eniten tarvittiin.”
Vaikka varsinainen valmennusohjelma on päättynyt, työ kulttuurin kehittämiseksi jatkuu edelleen Business Finlandissa. Tiimeissä käydään parhaillaan keskusteluja siitä, mitä asioita nykyisessä organisaatiokulttuurissa halutaan vaalia ja mitä puolestaan halutaan kehittää tulevaisuudessa.
Waldenin mukaan yksi tärkeimmistä onnistumisen merkeistä on ollut se, että tunnetaitojen kehittämisestä on tullut osa jatkuvaa kulttuurityötä eikä vain yksittäinen koulutushanke. Myös henkilöstön toive case-klinikoiden jatkamisesta kertoo siitä, että yhteiselle keskustelulle, pysähtymiselle ja tunnetoimijuuden vahvistamiselle nähdään edelleen tarvetta.
”Maailma ei ole valmis eikä yksinkertainen. Mutta kun ihmisillä on kokemus siitä, että olemme samassa veneessä, syntyy myös uskoa siihen, että selviämme yhdessä eteenpäin”, Walden sanoo.
