Kun Mölnlycke vuonna 2019 aloitti yhteistyön Emergyn kanssa tunnetaitovalmennusten parissa, aiheesta ei vielä yritysmaailmassa paljoa puhuttu. Mölnlyckeläisille tunteisiin panostaminen oli kuitenkin alusta asti luonteva osa yrityksen strategisia valintoja. Yhteistyö on vuosien mittaan laajentunut, ja tunteiden äärelle pysähtyminen on kiireen keskelläkin otettu henkilöstön keskuudessa innostuneena vastaan.
Maailman toimivin tehdas ei pyöri koneiden, vaan ihmisten varassa, toteaa Mölnlycken toimitusjohtaja Timo Saahko. Siksi tunteet kuuluvat Saahkon mielestä niin tehdasympäristöön kuin kaikille muillekin työpaikoille.
Maailman johtaviin lääkinnällisiä haavanhoitotuotteita valmistaviin yrityksiin kuuluva Mölnlycke pyrkii tuotteillaan parantamaan miljoonien potilaiden elämänlaatua ympäri maailmaa. Hyvinvointiin keskittyvät tavoitteet ovat kunnianhimoiset myös oman henkilöstön osalta.
”Hyvinvoiva henkilöstö on jo pitkään ollut meillä osana strategiaa, ja psykologisen turvallisuuden ja tunneilmaston valtava merkitys hyvinvoinnissa on meille päiväselvä. Kun aloitimme yhteistyön Emergyn kanssa vuonna 2019, pohjatyötä oli tehty jo paljon, mutta tunnetaidoista ei työelämässä vielä puhuttu yhtä paljon kuin nykyään,” Mölnlycken henkilöstöjohtaja Hanna-Leena Hone kertaa yhteistyön alkua.
Hyvä pohjatyö ja kunnianhimoiset tavoitteet
Saahko, Hone ja general manager Marko Halonen sekä koko Mölnlycke Suomen johto ja työnjohto ovat kuluneiden yli kolmen vuoden aikana osallistuneet Emergyn tunnetaito- ja toimijuusvalmennuksiin. Myös koko henkilöstölle on järjestetty luentoja ja tilaisuuksia aiheen ympäriltä.
Kun kolmikko kertaa kokemuksiaan, on selvää, että opit ovat tulleet organisaatioon jäädäkseen.
”Reilu peli ja hyvä henki ovat pitkään olleet meille prioriteetteja, ja olimme tehneet panostuksia muun muassa tuodaksemme työyhteisöön sisäisten konfliktien sovittelumallin. Kun valmennukset Emergyn johdolla alkoivat, tunnelma oli alusta asti positiivinen ja termit ja työkalut tarttuivat nopeasti mukaan arkeen. Jo pian alkoi kuulla, kun kollegat puhuivat luontevasti syväkiitoksista, tunnepaljastuksista tai syötin virittämisestä,” Hone kertoo.
Myös Saahko ja Halonen ovat saamaa mieltä. Vahvan pohjan päälle on ollut helppo rakentaa uutta.
”Valmennusten aikana syntyi positiivisia kokemuksia siitä, että monet hyvinvoinnin kannalta arvokkaat asiat ovat jo olleet läsnä omassa johtamisessa ja koko organisaatiossa. Kuitenkin syvempi ymmärrys siitä, miksi jokin on loksahtanut kohdalleen, on ollut arvokasta ja auttaa tekemään oikeita valintoja systemaattisemmin myös jatkossa,” Halonen toteaa.
Tunnetaidot ja psykologinen turvallisuus luovat edellytykset yhdessä kehittämiseen
Ensimmäisten valmennusten jälkeen ei kulunut kauaakaan, kun valmennuksia päätettiin laajentaa myös suuremmalle osalle henkilöstöä. Yhteistyötä laajennettiin ensin vuonna 2020, ja vuonna 2021 yritys oli mukana myös Tunto2-tutkimushankkeessa.
”Liiketoiminnan kehittämistä ja tehostamista on vuosikymmeniä pyritty tekemään tiukasti järkijohtoisten tieteiden keinoin. Tälle on tietysti paikkansa, mutta tunteiden voima ihmisissä on niin vahva, että onnistumisen ja hyvinvoinnin kannalta on korvaamatonta, että järki ja tunteet kuljettavat toimintaa samaan suuntaan,” Halonen pohtii.
Käytännön työkalujen lisäksi valmennuksessa on pureuduttu syvemmälle siihen, mitkä tarpeet ajavat ihmisiä ja vaikuttavat tunteisiimme. Arvokasta on ollut sekä oppia teoriaa että saada työkaluja ja kieltä käytännön tilanteisiin. Valmennusten lisäksi arjen työtä tehdäänkin jatkuvasti yhdessä koko henkilöstön voimin.
Saahko alleviivaa psykologisen turvallisuuden, arvostuksen tunteen ja kuulluksi tulemisen vahvistamisen merkitystä koko strategian tasolla:
”Meille on tärkeää, että tunteet ja niiden mukana tuleva energia työpaikalla tukee myös osallistumista ja yhdessä kehittämistä. Viimeisen kahden vuoden aikana olemme keränneet tehtaan henkilöstöltä ”Tuunaa työsi” -aloitteessa jo 4000 ideaa, joista noin 65 prosenttia on myös toteutettu. Tällainen onnistuu vain, kun ihmiset uskaltavat olla omia itsejään eikä tyrmätyksi tulemisesta ole pelkoa.”
Aito palaute auttaa jaksamaan
Vilkkaassa keskustelussa nousee toistuvasti esiin myös palautteen arvo ja sen antamiseen liittyvät käytännöt. Valmista ei vielä ole, mutta uudet käytännöt tukevat aktiivisempaa palautteen antamisen kulttuuria.
”Hyvää työtä tehdään ympärillä koko ajan, mutta helposti onnistumiset jäävät sanoittamatta. Itse havahduin siihen, miten palautteen antaminen arjessa auttaa meistä jokaista tuntemaan, että olemme arvostettuja. Kun nähdään, että asioita tehdään hienosti, on palaute syytä sanoittaa ja kohdentaa oikein,” Saahko kuvailee.
Syvyyttä valmennusten oppeihin toi myös se, että ne perustuivat tutkittuun tietoon. Monet nostot valmennuksissa antoivat keinoja katsella tuttuja ilmiöitä erilaisesta perspektiivistä.
”Hyvä havainto oli myös, että meillä ihmisillä on usein taipumus tarttua kriittisiin asioihin, vaikka niiden rooli kokonaisuudessa olisi pieni. Välillä on hyvä pysähtyä huomaamaan myös myönteiset asiat ja aika ajoin ”rypeä” positiivisuudessa,” Hone täydentää.
Tunnetaidoille on tilaa aina kun ihmiset kohtaavat – myös myyntityössä
Siinä missä hyvinvoiva ja vahvoilla tunnetaidoilla varustettu henkilöstö parantaa ilmapiiriä ja tulosta tehtaalla, sama pätee myös myyntityöhön, kertoo Halonen.
”Kun ihmiset ovat tekemisissä keskenään, samat lainalaisuudet pätevät. Omalla työpaikalla toimivat periaatteet ovat arvokkaita siis myös asiakaskäynnillä. Ihminen, joka osaa huomioida toisen tarpeet myös tunnepuolella on parempi kumppani myös asiakkaalle.”
Halonen toteaa, että kuuntelemisen merkitys ymmärretään nykyisin paremmin myös myyntityössä. Tärkeää on, että kohtaamisista jää molemmille osapuolille faktojen lisäksi myös hyvä tunne. Tunteiden lisäksi tulokset heijastuvat myös itse myyntityön tuloksiin.
”Tiukalle myyntijohtajalle voisin omasta kokemuksesta sanoa, että tämä on loistava ja tärkeä työkalu, jolla myös yrityksen tulosta pystytään parantamaan,” Halonen toteaa.
Kestävät tulokset edellyttävät pitkäjänteistä työtä
Kaikki kolme ovat samaa mieltä siitä, että vaikka aiheisiin on ollut helppo tarttua, on tunnetoimijuuden kehittäminen kokonaisuudessaan äärimmäisen pitkäjänteistä työtä. Vanhoihin tapoihin on helppo lipsua takaisin.
”Lainaan esimerkkiä entiseltä uraltani sairaanhoitajana teho-osastolla. Kun hygieniahoitaja käy puhumassa osastolla käsidesin käytön merkityksestä, kulutus nousee selvästi, kunnes se pikkuhiljaa taas alkaa hiipua. Yhdellä koulutuksella saadaan helposti aikaan vain yksittäinen piikki. Kaikki uudet taidot ja tavat vaativat kertausta, myös tunnetaidot,” Halonen vertaa.
Mölnlycke on kuitenkin sitoutunut prosessiin sekä arvoihin sen takana. Työtä jatketaan oman porukan kesken joka päivä:
”Olemme ylpeitä siitä, mitä tähän asti on jo saavutettu. Tämä on ollut paras matka, jolle olemme lähteneet ja taakse ei ole katsomista. Tunnetaidot ja hyvän kulttuurin tietoinen johtaminen tulevat pysymään meillä vahvasti läsnä jatkossakin,” Saahko summaa.
Kirjoittaja: Ulla-Stina Henttonen
Kuva: Pihla Liukkonen
