Viime vuonna VTT halusi tukea uuden strategiansa toteuttamista ja johtamista kaikkien esihenkilöiden tunnetoimijuusvalmennuksella, Tunto2:lla. Nyt tunnetaitoja pääsevät opiskelemaan kaikki VTT:läiset, ja jo noin 10 prosenttia heistä on tarttunut tilaisuuteen.
Kun Tunto2-valmennus tuli alkuvuodesta kaikkien VTT:läisten suoritettavaksi, sekä vastaava tutkimusteknikko Merja Selenius Jyväskylästä että tutkija Tuomas Jokiaho Tampereelta innostuivat.
”Mietin heti, että törkeän kiehtovaa! Nämä aiheet kiinnostavat myös työelämän ulkopuolella, joten paljon täkyjä ei valmennukseen ilmoittautumiseen tarvittu”, Tuomas kertoo.
Merja on samoilla linjoilla: ”Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä ja olen ollut jo aiemmin muun muassa työsuojeluvaltuutettuna sekä mukana henkilöstöyhdistyksessä. Kun kuulin valmennuksesta, oli saman tien selvää, että tähän lähden mukaan.”
Merja oli kuullut Tunto-valmennuksesta ensin esihenkilöltään, joka oli jakanut kokemuksia ja oppeja tiimiläisten kanssa jo oman valmennuksensa aikana. Koska aihe kiinnosti, lisättiin valmennuksen suorittaminen myös kehityskeskustelussa yhdeksi Merjan tavoitteista.
Yhdessä ja omaan tahtiin
Sekä Merja että Tuomas olivat mukana keväällä järjestetyssä Tunto2-yhteislähdössä. Yhteisestä kick-offista sai ohjeet valmennuksen suorittamiseen, ja sieltä tuli myös lämmin suositus valmennuksen toteuttamisesta yhdessä työkaverin kanssa sparraillen. Vaikka monimuotovalmennus onnistuu myös itsenäisesti, oli molemmille selvää, että sitä olisi mielenkiintoista lähteä suorittamaan yhdessä learning buddyn kanssa.
Molemmille learning buddyt löytyivät HR:n ja Yammerin avustuksella eri puolilta Suomea ja organisaatiota. ”Kun sparrailukumppani on hyvin erilaisessa tehtävässä, syntyy keskusteluun ehkä erilaisempia näkökulmia. Tunnetaidoista puhuttaessa tärkeintä on kuitenkin henkilö itse, ei niinkään työrooli”, Merja pohtii.
Muutaman mutkan kautta Tuomas päätyi osaksi sparrailukolmikkoa kahden learning buddyn kanssa, ja on sitä mieltä, että asioista keskusteleminen on toiminut hyvin myös pienessä ryhmässä. Yhteinen tapaaminen on järjestetty kunkin moduulin päätteeksi, ja keskustelu on joka kerta ollut niin vilkasta, että ainoana ongelmana on ollut ajan loppuminen kesken.
Merja sai learning buddynsa kanssa valmennuksen suoritettua ennen kesälomaa, Tuomaksen sparrailutiimi puolestaan on nyt kokonaisuuden puolivälissä. Kummallekin on ollut tärkeää, että moduulien suorittamista on voinut rytmittää oman työtilanteen mukaan.
”Välillä tämä on tosin imenyt mukaansa niin, että olen lukenut materiaaleja autossa parkkipaikalla, kun lapsi on ollut urheilutreeneissä”, Merja nauraa.
Tunteet ansaitsevat tilaa
Mitä oppeja valmennuksesta sitten on irronnut? Loppua ei meinaa tulla, kun Merja ja Tuomas kertaavat ajatuksiaan.
”Vaikka monet aiheista ovatkin jo ennestään tuttuja, on niiden tuominen työympäristöön arvokasta ja virkistävää. Tuntuu, että tunneasiat on pitkään sysätty työelämässä sivuun, ja on oltu kuin robotteja. Tunnepuoli on töissä iso asia, kuten elämässä yleensäkin. Tunteet ohjaavat maailmaa, ja on hullua, jos niihin ei kiinnitetä enempää huomiota”, Tuomas toteaa.
Palautteen antaminen, palautuminen, ikävien asioiden ratkominen sekä tilan tekeminen toisten tunteille vuorovaikutustilanteissa nousevat esiin Merjan ja Tuomaksen listatessa valmennuksessa käsiteltyjä aiheita. Merja kertoo, että myös käytännön työkalut, kuten Emergyn palautumisohjeiden tuella toteutetut rauhoittumisen hetket ovat tulleet osaksi arkea. Emergy on tunnetaitoihin ja -johtamiseen keskittyvä yritys ja VTT:n kumppani Tunto2-valmennuksissa.
Uusien keinojen ja oppien lisäksi tuntui tärkeältä myös saada vahvistusta omille tunnetaidoille ja nimiä niistä puhumiseen.
”Välillä tuli sellainen fiilis, että ’jes, näinhän minä jo toiminkin’, mutta toisaalta en olisi osannut sanoa, että kyseessä oli tunnepaljastus, tai miksi se on tietyssä tilanteessa arvokas”, Merja kertaa.
Myös kiittämisen ja arvostuksen ilmaisemisen tuominen omaan työarkeen tuntuu Merjasta ja Tuomaksesta erityisen tärkeältä. Pelkästä positiivisesta ”hypetyksestä” ei tunnetaidoissa kuitenkaan ole – tai saa olla – kyse.
”Ihmiselämään kuuluu tunteiden vuoristorata, se ei ole pelkkää nousukiitoa onnellisiin tunteisiin, vaan oleellisena osana elämään kuuluu, että välillä tympii, tökkii ja on surullista. Myös näiden tunteiden käsitteleminen on työyhteisössä tärkeää”, Tuomas pohtii.
Kun asiat kiistelevät, myös tunteet ottavat osumaa
Tutkimusyhteisönä VTT:llä tulee väistämättä vastaan tilanteita, joissa vaihtoehtoiset näkökulmat tai kilpailevat mielipiteet synnyttävät jännitteitä. Kun riiteleviin näkökulmiin lisätään kiire, voi soppa olla valmis. Vaikka erimielisyys koskisikin asioita, ovat myös tunteet aina läsnä. Pahimmillaan pienestä arkisesta tilanteesta alkanut kireys voi vaikuttaa ilmapiiriin pidempään.
”Tällaisten tilanteiden harjoittelu on arvokasta. Kun alkaa tunnistaa tunteita, niiden kanssa helpompi olla. Ei tule yhtä helposti impulsiivista käytöstä, joka voi johtaa töksäyttelyyn tai riitoihin. Oman ulosannin kanssa ei kannata aina lähteä ensimmäiseen aaltoon, vaan jo pieni pysähtyminen pehmittää vuorovaikutustilanteita ja muuttaa niitä positiivisempaan ja rakentavampaan suuntaan”, Tuomas sanoo.
Kiire on usein osasyyllinen – tai vähintään syntipukki – kun tunteet sysätään sivuun työelämässä. Rehellisyys ja avoimuus ovat paras strategia työkavereiden kanssa silloin, kun kiire tai stressi painaa päälle.
”Esimerkiksi avunpyytäjälle yksitavuista töksäytystä tai puolihuolimatonta heittoa parempi reaktio on todeta suoraan, että ’Hyvä juttu, kun otat tämän esille. Palataanko tähän huomenna?’” Merja ehdottaa.
”Harvalla on niin kiire, ettei ehdi kiitos sanoa, se ei montaa sekuntia vaadi. Joskus kiireeseen on helppo naamioida asioita”, Tuomas lisää.
Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että muutokseen ei tarvita suuria juttuja, vaan pienet eleet ja aidot kohtaamiset ovat helppo tapa tehdä tilaa tunteille työpaikalla. Kiittämisestä on helppo aloittaa.
Valmennuksesta kohti arjen vuorovaikutusta
Tunto2-valmennus on ollut sekä Merjalle että Tuomakselle ”älyttömän positiivinen” kokemus. Molemmat myös uskovat ja toivovat, että tunneteemat pysyvät jatkossakin läsnä.
”Samalla tavalla kuin tiimipalavereissa joskus kerrataan vaikka ensiaputaitoja, olisi tunnetaitoihinkin aika ajoin hyvä palata yhdessä. Yhdessä voitaisi miettiä vaikka, miten tietynlaisiin tilanteisiin reagoidaan. Sitten tosipaikan tullen olisi jo olemassa yhdessä sovitut tavat käsitellä asioita”, Merja ehdottaa.
Erityistä kiitosta Merjalta ja Tuomakselta saa osakseen learning buddy -työskentelymalli:
”Learning buddyjen kanssa sparrailu on ollut silmiä avaavaa. Jokainen kokee asiat omalla tavallaan, ja toisten kokemusten kautta on havahtunut asioihin, joita ei olisi itse huomannut ajatella. Keskustelu on ollut rikastavaa”, Tuomas kertoo.
Merja on samoilla linjoilla: ”Learning buddyn kanssa käytiin älyttömän hyviä keskusteluja ja yhdessä oppiminen motivoi. Uskon, että learning buddy työskentelymallina sopii moneen tilanteeseen ja toivon, että se on tullut VTT:lle jäädäkseen.”
Sekä Merja että Tuomas korostavat aitojen kohtaamisten ja avoimen ilmapiirin merkitystä työpaikalla. Eivätkä ne aina vaadi sen ihmeempiä.
”Välillä tekee hyvää kysyä työasioiden ohella myös, että: ’Mikä meininki?’” Tuomas tiivistää.
Kirjoittaja Ulla-Stina Henttonen
