Nykytyöelämässä vaaditaan yhä enemmän itsensä johtamisen taitoja. Kaiken keskiössä on itsetuntemus ja ymmärrys tunteista ja niiden vaikutuksista työssä suoriutumiseen ja jaksamiseen.
Jokainen meistä tarvitsee tunnetta, että on riittävästi kuskin paikalla omassa elämässään – että voi tehdä valintoja ja vaikuttaa asioiden kulkuun. Se vaatii itsensä johtamisen taitoja.
Nykytyöelämä on kuormittavaa, ja työntekijällä on paljon vastuuta omasta tekemisestään.
Oman työn johtamisen taidot auttavat muun muassa arjenhallinnassa ja tehokkaassa ajankäytössä ja parantavat stressinkäsittelykykyä.
Mitä tarkoittaa itsensä johtaminen työelämässä?
Itsensä johtaminen työelämässä tarkoittaa sitä, että tuntee itsensä ja omat rajansa ajan, energian ja tunteiden osalta ja osaa säädellä näitä työarjessaan.
Itsensä johtamisen ytimessä on itsetuntemus.
Taitava itsensä johtaja:
- osaa kuunnella kehoaan ja mieltään ja joustavasti kalibroida tekemistään ja itselleen asettamiaan vaatimuksia kulloisenkin energiatasonsa mukaan
- tunnistaa ja käsittelee omia tunteitaan ja toimii taitavasti erilaisissa työelämän haastavissakin tilanteissa
- ymmärtää, mistä kuormittuu ja mistä saa energiaa
- osaa motivoida itseään ja
- pystyy kulkemaan asetettuja tavoitteita kohti.
Oman työn johtaminen on yhä tärkeämpää
Itsetuntemuksen ja itsensä johtamisen merkitys työelämässä on vain kasvanut viime vuosina, koska työelämän olosuhteet ja odotukset ovat muuttuneet.
Kolme keskeistä työelämän muutosta ja niiden seuraukset ovat:
Työn ja sen tekemisen tapojen murros
Yksilön on yhä enemmän hallittava omaa aikaansa ja tuottavuuttaan, kun fyysinen läsnäolo toimistossa ei ole enää itsestäänselvyys.
Teknologian kiihtyvä kehitys
Uusien teknisten työkalujen ja alustojen jatkuva käyttöönotto vaatii työntekijöiltä nopeaa oppimista ja sopeutumista muutoksiin.
Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen
Kun työ ja henkilökohtainen elämä sekoittuvat, yksilöiden on osattava asettaa rajat ja hallita stressiä tehokkaammin.
Tyypillisiä itsensä johtamisen haasteita
- Miten jaksan, kun tekemistä on enemmän kuin aikaa ja resursseja?
- Miten teen hyviä päätöksiä silloinkin, kun tunteet kaappaavat vallan?
- Miten pidän itseni hyvässä vireessä jatkuvien muutosten tai epävarmuuden keskellä?
- Miten löydän iloa, innostusta ja mielekkyyttä työhöni?
- Mitä teen, kun huomaan, että voimani alkavat loppua?
- Miten parannan keskittymistä työssäni?
- Miten hallitsen tunnekuohujani, kun paineet vain kasvavat?
- Miten käsittelen omaa turhautumistani?
- Miten taklaan aloittamisen vaikeuden työssäni?
Mitä on tunnetaitoinen itsensä johtaminen?
Käyttäytymisemme reaktiot syntyvät usein tunteen aikaan saamana.
Tunnetaitoinen itsensä johtaminen tarkoittaa omien tunteiden tunnistamista, ymmärtämistä, käsittelyä ja hyödyntämistä oman työn johtamisessa.
Siis sitä, että ei ole tunteidensa vietävänä.
Seuraavassa esittelemme kolme esimerkkiä arkisista työelämän tilanteista.
1. Tunnetilojen vaikutus työssä suoriutumiseen
Työpöydällä odottaa ratkaisua vaativa ongelma. Ratkaisun tueksi tarvittavat tiedot ovat puutteellisia ja hajallaan.
Turhauttaa, stressaa ja jonossa olisi monta muutakin hoitamista odottavaa asiaa. Pitäisi keksiä luova ratkaisu, mutta se ei vain tunnu onnistuvan.
Turhautuminen, stressi tai muut negatiiviset tunteet kapeuttavat ajattelua ja tekevät ongelmanratkaisusta yksioikoista, mustavalkoista ja mekaanista.
Negatiivisessa tunnetilassa on mahdotonta yhdistellä rakentavasti tietoja eri lähteistä tai olla luova.
Tutkimusten mukaan hyväntuulinen ihminen ratkoo luovia ongelmia huomattavasti paremmin kuin neutraalissa mielentilassa oleva. Puhumattakaan negatiivisessa mielentilassa olevasta.
Positiivisessa tunnetilassa ihminen pystyy ajattelemaan asioita laajemmin, eikä takerru lillukanvarsiyksityiskohtiin. Silloin ratkaisut ovat todennäköisesti laadukkaampia.
Kysy siis itseltäsi: miten voisin ruokkia itsessäni tyytyväisyyttä, levollisuutta, uteliaisuutta tai aitoa ylpeyttä, jolloin ajattelunikin laajenee.
2. Oman käytökseni vaikutus muihin ihmisiin
Kuvittele palaveri, johon yksi osallistuja tulee myrtsinä ovet paukkuen ja lysähtää tuoliin naama nurin päin sanomatta mitään.
Mitä tapahtuu? Saman tien muut osallistujat alkavat pohtia, mistä on kyse.
Mikä häntä vaivaa? Olenko unohtanut tehdä jotain? Johtuuko tämä viime palaverin tiukkasävyisestä keskustelusta? Pitäisikö minun tietää, mistä on kyse?
Valtava määrä energiaa tuhlataan työelämässä siihen, että arvuutellaan toisten tunnetilojen taustoja.
Entäpä, jos tilanne menisikin toisin. Ihminen tulee huonolla fiiliksellä palaveriin ja sanoo: ”Tämä aamu meni ihan plörinäksi ja minulla on aika huono fiilis. Jos olen vähän kireä, se johtuu siitä – ei teistä.”
Ympäriltä kuuluu helpotuksen huokauksia. Palaverissa voidaan keskittyä asiaan, ei tunnetilojen vatvomiseen.
Oma käytöksemme vaikuttaa aina myös muihin. Tunteet tarttuvat, ja negatiiviset tunteet tarttuvat herkemmin kuin positiiviset. Tunnetaitoisesti toimiva työntekijä ymmärtää, miten hän vaikuttaa toimillaan työpariinsa, tiimiläisiinsä tai muihin ihmisiin ympärillään.
Opettele siis kysymään: mitä tuon mukanani työn eri kohtaamisiin?
3. Jaksamisen sääntely
Takki ihan tyhjä! Koko työviikko on ollut yhtä kiirehtimistä asiasta toiseen tukka putkella. Perjantai-iltana jaksan vain rojahtaa sänkyyn (siis sen jälkeen, kun olen vielä lähetellyt muutamat rästiin jääneet työsähköpostit).
Vai ehkä sittenkin näin: Työpäivän lomassa pysähdyn säännöllisesti ja kysyn itseltäni, mitä minulle kuuluu juuri nyt. Mitä tarvitsisin tässä hetkessä? Ehkä pienen tauon, vähän hengittelyä tai kilautuksen työkaverille.
Minkälaisen pienen mikropalautumishetken voisin keksiä raskaan palaverin jälkeen?
Tunnetaitoinen itsensä johtaminen on myös sitä, että tunnistaa itseään kuormittavat ja energisoivat tilanteet ja osaa annostella näitä molempia arkeensa sopivassa suhteessa, jotta oma jaksaminen ei pääse romahtamaan pohjamutiin.
Koko organisaatio hyötyy
Työntekijöiden tunnetaitoisen itsensä johtamisen taidot ovat investointi koko organisaation hyvinvoinnille.
Sen lisäksi, että työntekijät yksilöinä voivat paremmin ja suoriutuvat työtehtävistään paremmin, heijastuvat positiiviset vaikutukset koko organisaatioon.
Emergy® YHTEISÖ -valmennuksessa työyhteisö oppii tunnistamaan ja toimimaan omien sekä muiden tunteiden kanssa.
Emergy® VOIMAVARA -valmennuksessa työntekijät saavat työkaluja parempaan itsensä johtamiseen, työhön liittyvien tunteiden hallintaan ja kuormituksen lähteiden tunnistamiseen. Valmennus sopii kaikenkokoisille organisaatioille ja eri toimialoille.
