Epävarmassa ja jatkuvien muutosten täyttämässä maailmassa ne organisaatiot voittavat, jotka pystyvät käyttämään muutosta vipuvartena kasvuun. Miten muutoskyvykkyys kasvaa organisaation valttikortiksi?
Jos jokin klisee pitää paikkansa, niin tämä: työelämä on jatkuvaa muutosta.
Ja nykyisessä maailmantilanteessa epävarmuus, myllerrys ja ennakoimattomuus ovat nousseet aivan uudelle tasolle. Ne ovat normalisoituneet osaksi työn arkea.
Organisaatioiden, jotka haluavat pärjätä, on kyettävä toimimaan ja kehittymään myös silloin, kun suunta ei ole täysin selvillä.
Muutosjohtamisen suurin haaste ei ole pelkästään ulkoinen muutos, vaan organisaation sisäinen muutoskyvykkyys. Tuosta muutoskyvykkyydestä on tullut elinehto.
Ne organisaatiot, jotka pystyvät vastaamaan uusiin tilanteisiin ja toimintaympäristön muutoksiin nopeasti, ketterästi ja kestävästi, rakentavat todellista kilpailukykyä.
Mitä muutoskyvykkyys tarkoittaa?
Muutoskyvykkyys on organisaation kykyä sopeutua, oppia ja uudistua, kun toimintaympäristö muuttuu.
Kyse ei ole vain reaktiivisesta toiminnasta tai selviytymisestä muutosten aalloissa, vaan nimenomaan kyvystä uudistua: vastata muutokseen ja kehittyä ja kukoistaa vaikeissakin tilanteissa.
Muutoskyvykäs organisaatio käyttää muutosta vipuvartena kasvuun, uudistumiseen ja kestävän kilpailuedun rakentamiseen.
Muutoskyvykkyys vai organisaatioresilienssi?
Muutoskyvykkyys ja organisaatioresilienssi kulkevat tiiviisti käsi kädessä, mutta ne kuvaavat hieman eri ulottuvuuksia organisaation voimavaroista.
Resilienssi liittyy ennen kaikkea kestävyyteen, sitkeyteen ja palautumiseen. Se on organisaation kykyä selviytyä vaikeista tilanteista, sopeutua ja nousta takaisin jaloilleen kriisin tai muutostilanteen jälkeen.
Resilienssi suojaa lamaantumiselta silloin, kun tapahtuu jotain odottamatonta: se on organisaation iskunkestävyyttä.
Muutoskyvykkyys puolestaan ei tarkoita vain palautumista entiselle tasolle, vaan halua ja kykyä nähdä muutoksissa mahdollisuuksia – se on eteenpäin menemisen voimaa.
Mutta huomionarvoista on, että molempia tarvitaan: ilman organisaatioresilienssiä ei synny muutoskyvykkyyttä.
Näin syntyy muutoskyvykäs organisaatio
Muutoskyvykkyys on edelläkävijyyttä, joka tarvitsee rohkeutta ymmärtää, että lopulta organisaation muutoskyvykkyyden keskiössä on ihminen.
Vaikka rakenteet, prosessit ja mallit olisivat kuinka huolellisesti rakennettuja, muutos ei kanna ilman ihmisten huomioon ottamista.
Ilman kokemusta osallisuudesta ja merkityksestä ei synny sitoutumista – eikä todellista muutoskyvykkyyttä.
Lopulta muutos tapahtuu aina ihmisten ajattelussa, tunteissa ja arjen toiminnassa.
Seuraavaksi esittelemme viisi muutoskyvykkään organisaation ihmislähtöistä kivijalkaa.
1. Vahva toimijuus
Jotta organisaatio voi kehittyä ja kukoistaa muutoksessa, organisaatiossa on vallittava vahva toimijuuden kokemus.
Yksilön roolistaan riippumatta on koettava olevansa kykenevä:
- oppimaan ja kehittymään,
- saamaan aikaiseksi asioita ja
- tekemään valintoja ja voivansa vaikuttaa.
Tunnetaidoilla on toimijuuden rakentumisessa keskeinen merkitys, sillä tunnetila vaikuttaa suoraan muun muassa oppimiskykyymme, energiatasoomme, ongelmanratkaisukykyymme sekä siihen, uskommeko omiin kykyihimme ja näemmekö tilanteessa enemmän mörköjä vai mahdollisuuksia.
Lisäksi se vaikuttaa haluumme jakaa tietoa, auttaa muita ja edistää yhteenkuuluvuutta ympäristössämme.
2. Yhteenkuuluvuus ja psykologinen turva
Vahva toimijuus tarvitsee parikseen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvaa psykologista turvaa.
Muutoskyvykkäässä organisaatiossa onkin vahva kunnioitus, arvostus ja keskinäinen luottamus sekä yksiköiden sisällä että koko organisaatiossa. Tässä ajassa onnistuminen riippuu mitä suuremmissa määrin kyvystä toimia yhdessä muutoksissa.
Myös ihmisyyden ja itsetunnon tärkeä osa, kuulluksi tulemisen tarve täyttyy: jokainen saa kokea, että hän tulee kuulluksi ja että hänen ajatuksensa otetaan tosissaan, vaikka lopputulos ei olisikaan juuri sellainen kuin hän toivoo.
Ilman yhteenkuuluvuuden tunnetta, luottamusta ja psykologista turvallisuutta ihmiset eivät uskalla heittäytyä, kokeilla, opetella ja kysyä epäselvistä asioista, jotka kaikki ovat oleellisen tärkeitä tekijöitä kyvyssä luoda uutta ja sen omaksumisessa.
3. Oppiminen ja kehittyminen
Osaaminen on työkalupakki, jota pitää säännöllisesti huoltaa ja päivittää, kun ympäristö muuttuu. Ilman jatkuvaa osaamisen kehittämistä yksilöt eivät pysy muutoskyvykkäinä.
Mutta mitä osaamisen kehittäminen tarkoittaa aivan konkreettisena käyttäytymisenä? Mitä esihenkilöt odottavat työntekijöiltä ei vain numeeristen mittareiden valossa vaan käyttäytymisenä, olemisena, toimintana?
Tätä keskustelua käydään kokemuksemme mukaan organisaatioissa aivan liian vähän.
Tarkoittaako osaamisen kehittäminen esimerkiksi sitä, että johdettavat:
- jakavat tietoa keskenään ja auttavat toisiaan
- kehittävät aktiivisesti taitojaan ja halua omaksua uudenlaisia teknologioita
- etsivät itse aktiivisesti itselleen lisäkoulutuksia tai
- pyytävät aktiivisesti palautetta?
Aivan, kuten numeerisista tavoitteista puhutaan ääneen, myös tämänkaltaiset asiat on nostettava aktiiviseen keskusteluun: mitä käytännössä tarkoittaa, että kehityn, opin ja kasvatan omaa muutoskyvykkyyttäni?
Mikä on se osaaminen, jonka tuon joka päivä tähän työyhteisöön?
4. Yksilöiden hyvinvointi ja resilienssi
Hyvinvoivat, työnsä merkitykselliseksi kokevat, resilienssiä omaavat ihmiset ovat muutoskyvykkään organisaation kivijalka, sillä vain jaksavat, hyvinvoivat ja yhteistyö- ja oppimishaluiset yksilöt voivat viedä muutosta eteenpäin.
Siksi yksilöiden hyvinvointiin panostaminen ja resilienssin kasvattaminen esimerkiksi tunnetaitoja opiskelemalla ovat avainasemassa muutosvoimaisen organisaation luomisessa.
5. Rohkeus johtaa
Samalla, kun organisaatiossa vallitsee suuri keskinäinen kunnioitus yksilöitä kohtaan, tarvitaan myös voimakasta rohkeutta johtaa asioita eteenpäin.
Se, että jokainen tulee kuulluksi, ei tarkoita sitä, että jokaisen toiveet toteutuisivat muutoksen jokaisessa vaiheessa.
Johtajan vastuulla on määritellä suunta ja pitää huolta siitä, että hän luotsaa organisaatiota valittua päämäärää kohti empaattisesti, mutta jämäkästi.
Johtajan omat tunnetaidot, itsensä johtamisen taidot ja sosiaaliset taidot nousevat tärkeään rooliin. On olennaista tiedostaa, että johtajalla ja hänen toiminnallaan on suuri vaikutus ihmisiin ympärillä.
Valmiina seuraavaan muutokseen?
On ilahduttavaa huomata, että yhä useammat muutoksia läpikäyvät organisaatiot ja yritykset ymmärtävät tunteiden ja tunnetaitojen merkityksen muutoksen onnistumiselle ja muutoskyvykkyyden rakentamiselle.
Jos haluat varmistaa, että myös teillä ollaan valmiina ponkaisemaan muutoksen tyrskyistä entistä korkeammalle, tutustu valmennuksiimme, joissa opetamme muutoskyvykkyyttä kasvattavia työelämän tunnetaitoja: työntekijöille suunnattu valmennuksemme on Emergy® VOIMAVARA ja johtajille Emergy® JOHTO.
