Ilman tunteita organisaatio- tai yrityskulttuuri on vain tyhjä julistus. Mihin siis pitäisi pyrkiä vaikuttamaan: kulttuuriin, ilmapiiriin vai tunneilmastoon? Siitä puhumme tässä blogissa.
Organisaatioiden toimintaa ja tunnelmaa on yritetty kuvata monenlaisin käsittein. Viisaampikin hämmentyy vaikeasti määrittyvien käsitteiden viidakossa.
Mitä tarkoittaa organisaatiokulttuuri, miten määritellään työpaikalla vallitseva ilmapiiri ja mitä tarkoitetaan, kun puhutaan tunneilmastosta?
Kovin selkeitä erotteluja ei löydy, mutta yritämme selventää näiden käsitteiden sisältöjä – ja ennen kaikkea viedä ne käytäntöön siten, että niistä on apua yrityksen arkipäiväisen toiminnan kehittämisessä.
Mikä on organisaatiokulttuuri?
Organisaatio- tai yrityskulttuuri on moniulotteinen kokonaisuus, jolla tarkoitetaan yleensä yrityksen käyttäytymisnormien, arvojen, toimintatapojen ja muiden vastaavien tekijöiden muodostamaa kokonaisuutta.
Yksinkertaistaen voisi sanoa, että organisaatiokulttuuri kertoo ja ohjaa, miten työyhteisössä on tapana toimia.
Tunnetuin organisaatiokulttuurin mallinnos on 1980-luvulta ja Edgar Scheinin käsialaa.
Scheinin mallissa kulttuuri on jaettu kolmeen tasoon:
- Näkyvät rakenteet ja toimintatavat, kuten toimitilat, pukeutumiskoodi, toimiston huumori ja kaikki ulospäin näkyvä käyttäytyminen.
- Arvot ja normit, jotka ohjaavat sitä, mitä organisaatiossa pidetään tärkeänä, ja joiden kautta halutaan esittäytyä toisille ja sidosryhmille. Tähän kuuluvat myös yrityksen identiteetti, visio ja missio.
- Perususkomukset eli syvään juurtuneet, usein tiedostamattomat, itsestään selvinä pidetyt uskomukset, joita voi olla vaikea tehdä näkyviksi tai muuttaa.
Jokaisella organisaatiolla on omanlaisensa kulttuuri, vaikka sitä ei olisi koskaan arvioitu, määritelty tai johdettu.
Yleisesti ajatellaan, että kulttuurin muuttaminen ja muokkaaminen vaatii runsaasti aikaa ja resursseja.
Organisaatiokulttuuri muuttuu hitaasti ja voi kantaa jopa yli sukupolvien.
Mitä tarkoittaa työpaikan ilmapiiri?
Työpaikan ilmapiiristä löytyy useita erilaisia määritelmiä, mutta useimmiten sillä viitataan yrityksessä yleisesti vallitsevaan tunnelmaan, joka ilmenee eri tilanteissa erilaisina käyttäytymisinä, asenteina ja tunteina.
Ilmapiiriä kuvataan usein yksinkertaisin termein, kuten hyvä tai huono.
Organisaation ilmapiirikyselyillä voidaan selvittää esimerkiksi esimiestyön laatua, sisäistä tiedonkulkua, johdon toimintaa ja henkilöstön sitoutumista yhtiöön.
Yrityksen työilmapiiri vaihtelee ja on erilainen eri yksiköissä, tiimeissä ja toiminnoissa; ei ole olemassa yhtä ainoaa organisaation yhteistä työilmapiiriä.
Ilmapiirissä voi tapahtua kohtuullisen nopeita muutoksia. Esimerkiksi esimiehen vaihtuminen, yksittäisten työntekijöiden välinen jännite tai erityisen raskas kuormitusjakso näkyvät nopeasti yrityksen ja/tai tiimin ilmapiirissä.
Mikä on työpaikan tunneilmasto?
Tunneilmasto (emotional climate) syntyy työntekijöiden työpaikallaan kokemista ja ilmaisemista tunteista.
Tunteita koetaan suhteessa työhön, kollegoihin ja organisaatioon.
Miltä minusta tuntuu olla tämän työyhteisön jäsen? Miltä minusta tuntuu, kun kohtaan kollegoitani, teen työtäni ja ajattelen tavoitteitani?
Jokainen yksilö luonnollisesti tuntee työpäivän aikana monenlaisia tunteita, mutta tunneilmasto kertoo siitä, mitkä ovat tälle työyhteisölle tyypillisimpiä, leimallisimpia tunteita: minkälaisia tunteita ilmaistaan, millä tavalla ne näkyvät arjessa – minkälaiset tunneilmaisut ovat sallittuja, minkälaisia tunteita ei näy lainkaan.
Tunneilmasto leviää paitsi puheen ja kielen, myös ilmeiden, eleiden ja äänenpainojen kautta.
Organisaation tunneilmaston on tutkimuksissa todettu selittävän monia työn ja tuloksellisuuden kannalta tärkeitä asioita, kuten poissaoloja, tiimityön laatua, työtyytyväisyyttä, psykologista turvallisuutta ja objektiivisia tulosmittareita.
Kulttuuri, ilmapiiri, tunneilmasto – mitä eroa niillä on?
Nämä kolme käsitettä – yrityskulttuuri, ilmapiiri ja tunneilmasto – ovat osin päällekkäisiä ja niiden erotteleminen voi olla vaikeaa.
Kulttuurin ja tunneilmaston käsitteiden hahmottamisessa toimii tämä hyvä muistisääntö: yrityskulttuuri muuttuu hitaasti, mutta tunneilmasto voi muuttua nopeasti.
Tunneilmasto ja ilmapiiri taas eroavat toisistaan siinä, että ilmapiiri on yleisluontoinen kuvaus työpaikan tunnelmasta, jota luonnehditaan usein yleisluontoisilla ilmauksilla, kuten hyvä, kireä tai huono.
Tunneilmasto puolestaan pureutuu tarkemmin siihen, minkälaisia tunteita työpaikalla tyypillisesti koetaan ja ilmaistaan ja miten noiden tunteiden kanssa toimitaan.
Ilmapiiriä on siis mahdollista kuvailla yksinkertaisella skaalalla, jonka ääripäissä ovat erittäin huono ja erittäin hyvä, mutta tunneilmastoa ei ole mahdollista tiivistää skaalaan.
Tunneilmastoa arvioitaessa tutkitaan työpaikalla tyypillisesti koettuja ja ilmaistuja tunteita, kuten pelkoa, surua, ylpeyttä ja innostusta.
Yrityskulttuurin kehittäminen
Nyt, kun olemme määritelleet kulttuurin, ilmapiirin ja tunneilmaston erot, seuraava kysymys on tietenkin, mihin näistä voi ja pitäisi johtamisella vaikuttaa ja miten se tapahtuu.
Tiivistetysti: kaikkiin voi ja kannattaa vaikuttaa.
Työilmapiirin parantamisesta olemme kirjoittaneet oman bloginsa, joten keskitymme tässä yrityskulttuurin ja tunneilmaston kehittämiseen. Ne kulkevatkin tiiviisti käsi kädessä.
Jos yrityskulttuuriin yritetään vaikuttaa ohittamalla tunteet, jää kulttuuri kumisemaan tyhjyyttään. Pelkkien arvojen ja toimintatapojen listaus on sinällään vain tyhjä julistus, jolla ei ole mitään merkitystä.
Mutta kun huomio kiinnitetään tunteisiin ja tunneilmastoon, päästään myös puhumaan asioista, joista tunteet kumpuavat – toiminnasta ja työskentelytavoista.
Tunneilmastoa kehittämällä myös organisaatiokulttuuri muuttuu, ja sen muutosta voidaan myös nopeuttaa tuntuvasti.
Tunneilmaston muuttaminen
Tunneilmastoon vaikuttaminen lähtee liikkeelle siitä, että työyhteisössä
- opitaan nimeämään, minkälaisia tunteita työssä koetaan
- tunnistetaan, minkälaisiin asioihin ne liittyvät ja
- puhutaan avoimesti myös siitä, miten tunteet meihin vaikuttavat.
Esimerkiksi ahdistuneina ja stressaantuneina emme ole rakentavia ja luova ajattelukykymme on heikompi.
Kun taas huomaamme jonkun asian tuntuvan hyvältä, kiinnostavalta tai innostavalta, olemme avoimempia ja toimintakykyisempiä.
Organisaatiokulttuurin kehittämisen yhteydessä tunteisiin ja tunneilmastoon päästään käsiksi keskustelemalla yhdessä esimerkiksi seuraavista:
- Minkälaisia tunteita uusi kulttuuri herättää?
- Mikä työyhteisön jäseniä uudessa kulttuurissa askarruttaa, huolettaa tai pelottaa?
- Mikä uudessa kulttuurissa innostaa ja motivoi?
Tunteet tuovat kulttuurista keskusteluun aivan uuden, mielekkään tason.
Tunnejohtamisen tärkeä rooli
Tunneilmaston muuttamisessa tunnejohtamisen rooli on merkittävä.
Tunneilmastoon vaikuttavat kaikki tunteenilmaisut – myös tiedostamattomat – ilmeet, eleet, sanat, teot. Siten johtaja vaikuttaa tekemisellään tunneilmastoon, johtipa hän tunteita tietoisesti tai ei.
Siksi tunnejohtaminen kannattaa ottaa tietoisen tarkastelun kohteeksi.
Minkälaisia tunteita johtamiseni herättää? Minkälaisia tunteita liittyy kohtaamisiini eri ihmisten kanssa?
Tunneilmastoa ei voi koskaan käskeä tai pakottaa, mutta haluttuja tavoitetunteita kohti voidaan yhdessä virittäytyä.
Tavoitteena voi olla esimerkiksi asiantunteva ja vakavasti otettava ilmapiiri, jossa ihmiset voivat rohkeasti ja avoimesti puhu asioista, mutta jossa myös on hauskaa ja voidaan iloita ja nauraa yhdessä.
Toivotunlaiseen tunnetilaan voi virittäytyä esimerkiksi pohtimalla yhdessä, mikä toisi työpaikalle iloa ja toisaalta palaamalla niihin hetkiin, joissa toivottu tunnetila on ollut läsnä.
Minkälaisia tunteita sinun työpaikallasi koetaan?
Organisaatiokulttuurin ja tunneilmaston kehittämisessä on tyypillisesti hyvä ensin selvittää, minkälaisesta tilanteesta työyhteisö lähtee liikkeelle.
Kehittämämme Emergy Tunneilmastokartoitus® on kattava, tutkimuksiin pohjautuva ja käytännönläheinen työkalu tunneilmaston mittaamiseen.
Se tekee näkyväksi monia organisaation menestykseen vaikuttavia tekijöitä, joita muuten voi olla hankala saada esiin:
- Minkälaiset ovat yksilöiden ja koko organisaation tunnetaidot? Minkälainen on kyky kohdata ja hyödyntää tunteita arjessa?
- Minkälaisia tunteita työyhteisössä tällä hetkellä koetaan?
- Miten koetut tunteet vaikuttavat psykologiseen turvallisuuteen, työhön sitoutumiseen, hyvinvointiin ja psykologisten tarpeiden toteutumiseen?
Kartoituksella saadaan monipuolinen kuva tunneilmaston tilanteesta, ja sen avulla voidaan lähteä rakentamaan askelmerkkejä kohti toivotunlaista kulttuuria ja entistä parempaa tunneilmastoa.
Seurantakartoitus puolen vuoden tai vuoden päästä paljastaa, onko muutoksia tapahtunut.
Kiinnostuitko? Tutustu tarkemmin Emergy Tunneilmastokartoitukseen® ja ota ensimmäinen askel kohti toimivampaa kulttuuria ja menestyvämpää työyhteisöä.
