Liiallinen stressi latistaa tunne-elämän ja saa arjen tuntumaan harmaalta mössöltä. Tunnetaitojen opettelu avaa aivan uuden näkökulman stressin hallintaan – tutustu viiteen vinkkiimme!
Muistatko sen hetken, kun aloitit työelämässä? Lähdit ehkä täynnä intoa rakentamaan parempaa maailmaa ja tekemään merkityksellistä työtä – mielessäsi suuret visiot ja toiveet siitä, mitä työelämä tulee olemaan.
Vuodet kuluivat, kuormitus oli jatkuvaa ja stressi tuntui vaan kasvavan ja kasvavan.
Pikkuhiljaa aloit ehkä tuntea itsesi suorittavaksi koneeksi, joka jotenkin vain suoriutuu päivästä toiseen – nippa-nappa saa työt tehtyä, kodin hoidettua ja arjen rullaamaan.
Samaan aikaan oma tunne-elämä alkoi latistua ja kutistua. Elämä alkoi pikkuhiljaa menettää väriä. Lähes kaikki on harmaata suoriutumista – juuri mikään ei enää tunnu oikein miltään.
Liiallinen stressi on tehokas tunne-elämän latistaja: kun ihminen on stressaantunut, tunne-elämäkin kapeutuu.
Näemme tätä työssämme harmittavan paljon.
Erityisen harmillista se on siksi, että tunteet ovat se mauste, joka värittää elämän – määrittää, miltä elämä maistuu.
Kun tunne-elämä latistuu, elämästä tulee ilotonta suorittamista ja mieleen hiipii helposti ajatus: tätäkö se nyt sitten on koko loppuelämän?
Stressin hallinta on paitsi oman kuormituksen säätelyä ja palautumisesta huolehtimista, myös – ja mielestämme ennen kaikkea – tunne-elämän rikastamista ja omiin tunteisiinsa tutustumista.
Siksi haluamme nyt jakaa viisi tehokasta, tunnetaitoista askelta stressinhallintaan.
1. Pysähdy: kuka minä olen?
Kun stressi tuntuu muuttaneen elämän harmaaksi tarpomiseksi, ensimmäinen tehtäväsi on pysähtyä, jotta voit lähteä purkamaan tilannettasi auki.
Se on tietenkin usein helpommin sanottu kuin tehty. Stressaantuneena mieli voi olla selviytymismoodissa, joka vain pyrkii puskemaan eteenpäin.
Monille on hyödyllistä päästä keskustelemaan tilanteestaan jonkun toisen kanssa: on se sitten hyvä ystävä tai ammattihenkilö.
Myös omien ajatusten purkaminen kirjoittamalla voi toimia.
Kuka minä olen? Mitä haluan tehdä tässä elämässä? Mitä minulle oikeasti kuuluu?
Isotkin eksistentiaaliset kysymykset voivat kummuta mieleen, etenkin, jos stressiputkea on jatkunut riittävän pitkään.
2. Tunnustele: miltä minusta tuntuu?
Lähde sitten kuuntelemaan ja tutkimaan, miltä sinusta tuntuu tällä hetkellä.
Usein stressaantuneena mieleen kumpuaa esimerkiksi ahdistusta, turhautumista ja riittämättömyyttä tai lamautuneisuutta ja voimattomuutta.
Toisaalta stressaantunut voi olla myös hyvin aktiivisessa ja energisessä moodissa, mutta kukaan ei voi olla aktiivinen ja innostunut kaiken aikaa. Tarvitaan vastapariksi myös levollinen ja rauhallinen olo.
Jos omista tunteistaan on vaikea saada kiinni, tunne-energian nelikenttä voi auttaa.
Nelikenttä auttaa huomaamaan, että positiivisten tunteiden joukosta löytyy esimerkiksi innostusta, ylpeyttä, uteliaisuutta, luottamusta, kiitollisuutta ja tyytyväisyyttä, negatiiviselta puolelta puolestaan vihaa, turhautumista, pelkoa, häpeää, pettymystä ja surua.
Tunnistatko, miten erilaiselta nämä tunteet tuntuvat? Siinä, missä innostus ja viha sisältävät molemmat paljon energiaa, surun ja tyytyväisyyden energiataso on matala.
Entä huomaatko, että vaikka innostus ja viha molemmat sisältävät paljon energiaa, ne johtavat aivan erilaiseen toimintaan: toinen aloitteelliseen, toinen vastustavaan?
3. Kartoita: mistä tunteet tulevat?
Jos edellinen harjoitus tuntui hankalalta, konkretia yleensä auttaa.
Lähde kartoittamaan, minkälaisia tunteita eri asiat ja toimet päivän mittaan sinussa herättävät.
Luokittele asiat kolmeen luokkaan: vihreät, harmaat ja punaiset.
- Vihreät: Mitkä asiat tuntuvat innostavilta ja energisoivilta? Mitkä tuntuvat hauskoilta ja saavat nauramaan? Mistä sinulle tulee helpottunut ja tyytyväinen olo? Entä levollinen? Mistä tulee syvällinen wau-efekti, haltioitumisen tunne?
- Punaiset: Mitkä asiat turhauttava tai ahdistavat? Mistä tunnet syyllisyyttä tai häpeää? Minkälaisissa tilanteissa tunnet riittämättömyyttä? Entä pelkoa? Punaisia asioita tyypillisesti yhdistää se, että ne vievät sinulta energiaa.
- Harmaat: Asiat, jotka eivät tunnu oikein miltään.
Kun kirjaat asioita ylös, opit vähitellen tunnistamaan, miten monenlaisia tunteita voimmekaan kokea, kun tunnemme positiivisia tai negatiivisia tunteita.
On tärkeää oppia tunnistamaan, että sekä huonon olon että ilon muotoja on monia.
(Jos tuntuu, että ”vihreitä” asioita ei arjestasi löydy, kertoo se tyypillisesti siitä, että jaksamisesi alkaa olla todella äärirajoilla ja pysähtyminen pidemmäksi aikaa olisi tärkeää.)
4. Voimista: mikä tuo iloa ja energiaa?
Seuraava tehtäväsi on lähteä voimistamaan positiivisia tunteita, eli edellisen harjoituksen vihreitä hetkiä.
Nimitämme tätä positiivisessa rypemiseksi: sen sijaan, että ohittaisit positiiviset hetket olan kohautuksella, pysähdy tunnustelemaan niitä ja imemään tunnetta sisääsi juuri siinä hetkessä.
Kun huomaat olevasi innostunut, pysähdy vähintään 30 sekunniksi tunnustelemaan, miltä se oikeastaan tuntuu.
Tai kun olet helpottunut, nauti olostasi ja ime hyvää oloa sisääsi.
Hyvään tunteeseen keskittymällä se vahvistuu, ja alat vähitellen myös huomata positiivisia asioita helpommin.
5. Palaudu: mikä juuri minua palauttaa?
Edellisten neljän askeleen tavoitteena on pysähtyä, oppia tunnistamaan erilaisia tunteita ja voimistaa positiivisia fiiliksiä – toisin sanoen rikastaa uudelleen stressin laimentamaa tunne-elämää.
Stressin hillitsemiseksi arkeen on tärkeää saada myös erilaisia palautumisen muotoja: mikro-, arki- ja syväpalautumista.
Ihminen saattaa kestää pitkään kovaakin stressiä, mutta uupumus alkaa kertyä siinä kohtaa, kun palautuminen heikkenee.
Syväpalautumista ovat pidemmät palautumisjaksot, kuten viikonloput tai lomat, jolloin pääsee pidemmäksi aikaa kerrallaan uppoutumaan itselleen mieluisiin asioihin ja palautumisen tilaan.
Arkipalautumista ovat päivittäiset palautumishetket: olisi tärkeää, että jokaiseen päivään sisältyisi jotakin, joka tuo mielihyvää.
Tärkeitä ovat myös pienet mikropalautumisen hetket työpäivän lomassa: pienet hengittelytauot, rauhassa ja ajatuksella nautittu lounas tai hetken tuijottelu ikkunasta ulos.
Palautuminen on taito, jota voi ja kannattaa harjoitella. Keho oppii vähitellen pääsemään palautumisen tilaan yhä nopeammin, mikä auttaa myös stressin hallinnassa.
Lisää vinkkejä stressinhallintaan: tutustu verkkokurssiimme!
Kun huomaat, että et saa enää mielihyvää asioista, jotka ennen ovat olleet sinulle mieluisia, on stressi todennäköisesti alkanut saada liian ison jalansijan.
Jos ennen pidit konserteissa käymisestä, mutta nyt huomaat miettiväsi työasioita musiikin kuuntelun sijaan tai jos aiemmin perheen yhteinen lautapeli-ilta oli sinulle nautinto, mutta enää et saa siitä iloa, tunne-elämäsi rikkaus on alkanut kadota.
Käytännönläheisessä Emergy® YHTEISÖ ja Emergy® JOHTO -valmennuksissa opetamme konkreettisia työelämän tunnetaitoja, joiden avulla muun muassa tutustut paremmin itseesi ja tunteisiisi.
Kurssin käyneet kertovat, että keinot ovat olleet erityisen hyödyllisiä muun muassa juuri stressinhallinnassa. Esimerkiksi näin kommentoi eräs teollisuuden alalla työskentelevä kurssilaisemme:
”Sain konkreettisia keinoja hankalien tilanteiden ja stressin hallintaan. Loistavat kouluttajat, joilla mielenkiinnon herättävä koulutustyyli.”
Tutustu kurssiin ja aloita muutosmatka stressittömämpään arkeen!
