Tunnejohtaminen käytännössä – miten RELEX Solutionsin esihenkilöt vahvistivat yhteyttä ja johtamistaan

Valmennus, joka vahvisti RELEXin esihenkilöiden tunnejohtamista ja arjen johtamistaitoja

Miten johtaa ihmisiä niin, että sekä tulokset että ihmiset voivat hyvin? Tunnejohtaminen näkyy arjen johtamisessa – siinä, miten kuuntelemme, annamme palautetta ja rakennamme luottamusta. RELEX Solutionsin esihenkilöt kertovat, miten Emergy® JOHTO -tunnetaitovalmennus auttoi heitä kehittämään omaa johtamistaan, vahvistamaan vuorovaikutusta ja tukemaan tiimejään myös muutoksen keskellä.

Miten RELEXin esihenkilöt kehittivät työelämätaitojaan tunnetaitovalmennuksessa

Asiakas: RELEX Solutions
Valmennus: Emergy® JOHTO
Tavoite: Tunnetaitojen vahvistaminen johtamisessa

Kun RELEX Solutionsin esihenkilöt Kristina Rupprecht, Manager Consultant, ja Shweta Chandla, Engineering Manager, osallistuivat Emergy® JOHTO -valmennukseen syksyllä 2024, he halusivat kehittää johtamistaitojaan ja löytää uusia keinoja tukea tiimejään. Molemmat olivat vielä suhteellisen varhaisessa vaiheessa esihenkilöpolullaan, ja pian kävi ilmi, että valmennus tarjosi paitsi konkreettisia työkaluja myös ajankohtaista tukea organisaatiomuutoksen keskellä.

Uudenlainen tapa johtaa ihmisiä – tunnetaidot osana työelämätaitoja

Chandlalle, joka on kotoisin Intiasta ja asunut Suomessa vuodesta 2003, osallistuminen tuntui luontevalta askeleelta – hänen oma esihenkilönsä oli käynyt valmennuksen ja kannusti häntä mukaan.

“Tuntui heti, että tämä on jotain, mihin haluan ehdottomasti osallistua,” hän kertoo.

Hän näki valmennuksen mahdollisuutena saada konkreettisia työkaluja, joita voisi soveltaa heti arjessa.

Saksassa työskentelevä Rupprecht, joka johtaa supply chain -konsultointitiimiä, lähti mukaan hieman eri lähtökohdista:

“Olen aina ollut melko looginen, en erityisen tunteellinen ihminen,” hän kuvaa. “Mutta elämänkokemuksen myötä olen tullut tietoisemmaksi omista tunteistani. Silti olen hyvin ratkaisukeskeinen – haluan ratkaista kaiken kaikkien puolesta.”

Jo ensimmäisen session jälkeen hän huomasi muutoksen:

“Sain heti alusta oivalluksia ja käytännön vinkkejä. Se herätti uteliaisuutta ja motivaatiota.”

Valmennus avasi uudenlaisen tavan johtaa – yhdistää loogisuus ja empatia – ja tämä koettiin molempien mielestä erittäin arvokkaaksi.

Tunnejohtaminen muutoksen keskellä – turvallinen tila oppimiselle

Kun RELEXissä tapahtui muutoksia, valmennuksen ajoitus osoittautui erinomaiseksi.

“Oli todella hyvä, että valmennus oli juuri silloin,” Rupprecht kertoo. “Se antoi tilaa pysähtyä, reflektoida ja keskustella siitä, mitä kävimme läpi. Oli lohdullista huomata, että muut kokivat samanlaisia haasteita.”

Valmennus tarjosi turvallisen ja vakaan ympäristön kokemusten jakamiseen ja arjen johtamistilanteiden käsittelyyn – kehityskeskusteluista haastaviin palautetilanteisiin.

Tunnetaitovalmennus käytännössä – konkreettisia työkaluja esihenkilötyöhön

“Otimme työkalut heti käyttöön,” Rupprecht kertoo. “Erityisesti palautteen antamisessa ja odotuksista keskustelemisessa. Opin oikeasti kuuntelemaan – en vain reagoimaan.”

Chandlalle, joka kohtasi samanaikaisesti myös henkilökohtaisia haasteita, valmennuksesta tuli tärkeä tuen lähde:

“Se muistutti palautumisen merkityksestä ja toi tukea myös henkilökohtaiseen elämään. Valmennuksen joustavuus auttoi pysymään mukana, vaikka jouduin olemaan välillä poissa.”

Oppimista ja kasvua yhteyden kautta – työelämätaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa

Molemmat nostivat esiin valmennuksen vahvuutena joustavuuden, vuorovaikutteisuuden ja aidon inhimillisen yhteyden.

Chandla arvosti erityisesti digitaalisia materiaaleja:

“Verkkomateriaalit olivat selkeitä ja niihin oli helppo palata. Olen käynyt niitä läpi monta kertaa – ja opin aina jotain uutta!”

Hänen suosikikseen nousi psykologisten tarpeiden KYARHEM-malli, jonka hän vei myös omaan tiimiinsä sen käytännöllisyyden ja universaaliuden vuoksi.

Rupprecht korosti yhdessä oppimisen merkitystä:

“Valmentaja oli erinomainen – rauhallinen, innostava ja aito. Sessiot rohkaisivat jakamaan kokemuksia ja luomaan yhteyttä toisiin. Jopa pienryhmäkeskustelut olivat merkityksellisiä. Se osoitti, kuinka arvokasta aito ihmisten välinen kohtaaminen on, myös digitaalisessa ympäristössä.”

Myös study buddy -kokemus jäi molemmille mieleen.

Rupprechtin pari työskenteli toisessa osastossa:

“Jaettiin kokemuksia avoimesti ja päätettiin jopa pitää yhteyttä valmennuksen jälkeen. Oli todella arvokasta saada keskustella jonkun ulkopuolisen kanssa.”

Chandla koki saman:

“Huomasimme olevamme samassa tilanteessa. Se yhteys tuntui erityiseltä – emme olisi muuten todennäköisesti koskaan tavanneet, koska työskentelemme eri toiminnoissa.”

Itseymmärryksestä vaikuttavaan tunnejohtamiseen

Valmennuksen vaikutukset näkyivät nopeasti arjen johtamisessa. Rupprecht kertoo ylpeänä, että hänen tiiminsä johtamiskokemus parani – jopa muutoksen keskellä.

“Olen kehittynyt kuuntelijana ja annan enemmän tilaa muille. Odotuksista keskusteleminen on nyt helpompaa – sekä omistani että tiimin. Pyrin myös tunnistamaan, mikä motivoi kutakin yksilöä.”

Hän oppi tuomaan vuorovaikutukseen enemmän läsnäoloa ja rauhaa:

“Vaikeinakin päivinä sanon: ‘Otetaan hetki ja jatketaan.’ Haluan olla helposti lähestyttävä ja luotettava.”

Yksi tärkeimmistä oivalluksista liittyi ongelmanratkaisuun:

“Aiemmin hyppäsin heti ratkaisemaan. Nyt ymmärrän, että usein ihmiset haluavat ensin tulla kuulluiksi.”

Chandlalle valmennus syvensi ymmärrystä tunteiden merkityksestä työssä:

“Se auttoi hahmottamaan tunneilmastoa ja sitä, miten esihenkilöt voivat siihen vaikuttaa. Omien tunteiden johtaminen on yhtä tärkeää kuin muiden ymmärtäminen.”

Hänen mukaansa tunnetaidot ovat keskeisiä psykologisen turvallisuuden ja luottamuksen rakentamisessa:

“Positiivisuudesta kiinni pitäminen ja palautumiseen panostaminen tekevät suuren eron.”

Kohti tunneälykkäämpää työyhteisöä tunnetaitovalmennuksen avulla

Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että tunnetaitovalmennus hyödyttää koko organisaatiota – erityisesti nopeasti kasvavissa ja muuttuvissa ympäristöissä.

“Kun organisaatio kehittyy, muutosta on paljon,” Rupprecht pohtii. “Se herättää epävarmuutta. Kun esihenkilöt viestivät empaattisesti ja oikeasti kuuntelevat, muutokseen sopeutuminen helpottuu huomattavasti.”

Emergy® JOHTO -valmennuksen myötä Rupprecht ja Chandla oivalsivat, että vaikuttava johtaminen ei ole vain ratkaisuja ja prosesseja – se on ennen kaikkea inhimillistä yhteyttä, läsnäoloa ja luottamusta. Ja juuri muutoksen hetkellä nämä ovat usein johtajan tärkeimmät työkalut.

Haluatko kehittää organisaatiosi tunnejohtamista, työelämätaitoja ja muutosjohtamisen valmiuksia?

Lue lisää Emergy® JOHTO -valmennuksesta täältä!