Tunnetaidot ovat nykytyöelämän tärkein työelämätaito. Tunteet liittyvät erottamattomasti myös
kaikkiin muihin modernissa työelämässä tarvittaviin kykyihin, kuten vuorovaikutustaitoihin, itsensä
johtamiseen, tiedonkäsittelyyn, stressinhallintaan ja palautumiseen. Lue tästä, miten!
Työntekijän omien työelämätaitojen merkitys on nykytyöelämässä koko ajan keskeisempää – eikä ole
mitään syytä olettaa, miksi merkitys ei vain kasvaisi tulevaisuudessa.
Työelämän trendit, kuten…
- tiedon jatkuvasti lisääntyvä määrä
- laajat strategiset tavoitteet, jotka eivät ole ratkaistavissa yhden työntekijän voimin
- etä- ja hybridityö
- muotoaan muuttavat tai pirstaloituneet työnkuvat ja tavoitteet
- nopeasti muuttuva toimintaympäristö
- tekoäly ja muut uudet teknologiat
…ovat tuoneet mukanaan sen, että pelkkä kova ammattitaito ei enää riitä – menestyksekkääseen
työskentelyyn tarvitaan monia muitakin kykyjä.
Listasimme viisi tärkeintä työelämätaitoa, joita tarvitset työpaikalla vuonna 2025 (ja sen jälkeenkin).
Puhumme ensin tunnetaidoista, koska ne ovat mielestämme tärkein työelämätaito.
Mutta tulet huomaamaan, että tunteet liittyvät tavalla tai toisella myös kaikkiin muihin moderneihin
työelämän taitoihin.
1. Tunnetaidot
Jokainen meistä kokee työssään jatkuvasti erilaisia tunteita – innostusta, hämmennystä, ylpeyttä,
turhautumista, iloa, ahdistusta, tyytyväisyyttä…
Töissä kokemasi tunteet vaikuttavat oleellisesti muun muassa:
- keskittymiskykyysi
- päätöksentekokykyysi
- motivaatioosi
- energiatasoosi
- kykyysi oppia, ajatella ja nähdä mahdollisuuksia
- kykyysi tarttua toimeen
- siihen, miten yhteistyö muiden kanssa sujuu sekä
- siihen, miltä työ tuntuu: onko se inspiroivaa vai ikuinen kivireki.
On oikeastaan vaikeaa keksiä asiaa, johon tunteet eivät työelämässä vaikuttaisi.
Siksi tunnetaidot ja omien tunteiden säätely ovatkin yksi työelämän tärkeimmistä taidoista.
Opettele siis:
- kiinnittämään huomiota omiin tunteisiisi,
- tunnistamaan ja nimeämään erilaisia tunteitasi
ja ennen kaikkea: - ymmärtämään, miten erilaiset tunteesi juuri sinun työntekoosi ja työelämääsi vaikuttavat.
Pysähdy riittävän usein kysymään itseltäsi: Miltä minusta tuntuu juuri nyt?
Älä tyydy vastaukseen ”hyvältä” tai ”huonolta”, vaan opettele erottelemaan, miten monia erilaisia tapoja
on tuntea hyvää tai huonoa.
Helpotus, innostus, tyytyväisyys ja ylpeys ovat kaikki positiivisia tunteita, mutta ne tuntuvat kaikki aivan
erilaiselta.
Samoin suru, ahdistus, turhautuminen tai ärtymys ovat negatiivisia tunteita, mutta niillä kaikilla on oma
viestinsä. Esimerkiksi turhautumisen takana on estettyä tahtomista, pelon takana jokin uhkakuva.
Kun huomaat, ettei ajattelu kulje, tai pienenkin tehtävän tekeminen tuntuu raskaalta, tutki omaa
tunnetilaasi. Miten kokemasi tunteet vaikuttavat nyt kykyysi ajatella ja toimia?
Useinkaan et voi valita, mitä tunteita koet, mutta voit valita, miten suhtaudut tunnekokemukseesi ja miten
sen kanssa toimit.
2. Tiedonkäsittelytaidot ja luovuus
Informaation määrä on nykytyöelämässä valtava. On sähköposteja, uutiskirjeitä, intranettiä, uutisia,
viestintäkanavia, somealustoja, raportteja…
Suuren tietomäärän kanssa pärjääminen on yksi keskeisistä työelämätaidoista – jo lähtien siitä, että
pystymme suodattamaan suuresta massasta sen tiedon, joka on meille oleellista ja jättämään huomiotta
epäoleellisen tai silkan disinformaation.
Ja tietenkin valinnan jälkeen hyödyntämään ja jalostamaan tätä relevanttia tietoa.
Tekoäly voi auttaa, mutta koska ajattelussa ja tiedon arvioinnissa tarvitaan edelleen myös ihmistä, on
tärkeää tietää tämä:
Kykymme käsitellä tietoa on vahvasti sidoksissa tunnetiloihimme.
On tärkeää tiedostaa ja ymmärtää, miten omat tunnetilat vaikuttavat kykyymme ottaa vastaan ja käsitellä
tietoa. Silloin on myös helpompi päättää, mitä tiedon kanssa pitää tehdä.
Muista nämä:
Negatiiviset tunteet kapeuttavat ajattelua ja saavat mielen jumiutumaan yksityiskohtiin.
Ahdistuneena, stressaantuneena tai kiireisenä aivomme eivät toimi kunnolla. Ne ovat selviytymismoodissa,
jolloin suurten kokonaisuuksien hahmottaminen ja luova tai syvällinen ajattelu eivät onnistu. Metsän
näkeminen puilta on entistä haastavampaa.
Positiiviset tunteet puolestaan
- laajentavat ajattelua ja tekevät siitä joustavampaa
- auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia
- lisäävät valmiuksia toimia ja
- edistävät toipumista vastoinkäymisistä.
Kun mieli on avoin ja ajattelu joustavaa ja monipuolista, oppiminen, ongelmanratkaisu ja luova työskentely
ovat huomattavasti helpompaa.
Olet varmasti joskus huomannutkin, että esimerkiksi innostuneena luovat ideasi sinkoilevat.
3. Sosiaaliset taidot
Ihminen on sosiaalinen olento, mutta tänä päivänä, kun monet tekevät töitä etänä ja tietokoneen ruudulla,
yhteyksien määrä ja laatu työtovereihin heikkenevät.
Monissa tutkimuksissa on todettu, että hyvät sosiaaliset suhteet suojaavat meitä sairastumiselta,
mielenterveyden ongelmilta ja pahoinvoinnilta.
Toisaalta työelämässä ratkomamme pulmat ovat monesti niin laajoja, etteivät ne ratkea yhden ihmisen
voimin. Tarvitaan yhteistyötä.
Miten siis osaisimme toimia työelämässä niin, että voimme vahvistaa sosiaalisia suhteita ja parantaa
yhteistyötä?
Tässä muutama vinkki:
- Opettele olemaan aidosti läsnä. Pysähdy kohtaamaan toinen ihminen ilman, että hoidat jotakin toista
asiaa samaan aikaan. - Löydä hyväntahtoista uteliaisuutta muita ihmisiä kohtaan. Kuka tämä toinen ihminen on, miltä hänestä
mahtaa tuntua, mikähän häntä kiinnostaa tai ahdistaa? Uskalla kysyä, mitä toiselle kuuluu, mitä hän tekee,
mikä häntä innostaa. - Jaa tunteitasi. Pidättäydymme turhaan töissä ammattiroolimme takana. Kerro muille, minkälaiset asiat
töissä kiinnostavat/ahdistavat/innostavat/turhauttavat sinua.
Tunteiden jakaminen tuo usein mukanaan helpotusta: Huh, en olekaan tunteideni kanssa yksin! Muutkin
kokevat samanlaisia asioita.
4. Vaikuttamistaidot
Viesti, joka ei herätä tunteita, ei vaikuta.
Mietitäänpä, mitä muutokseen tai ihmisten toiminnan muuttamiseen vaaditaan. Tieto on tärkeää, mutta se
yksin ei riitä. On sanottu, että muutoksista vain 10 prosenttia on älyllistä, loput on tunnetta ja toimintaa.
Usein erehdymme uskomaan, että riittää, kun kerromme faktat – että kun viestimme asiasisältö on
kunnossa, vastaanottajat nielaisevat tiedon itseensä ja alkavat toimia sen mukaisesti.
Mutta me ihmiset emme ole vain rationaalisia.
Ensimmäinen asia, joka meidän pitää tehdä saadaksemme toisen henkilön huomion, on herättää hänessä
uteliaisuus.
Kun ihmiset tulevat uteliaaksi, he ovat tiedonjanoisia.
Onkin tärkeää miettiä, miten saisin ihmiset kiinnostumaan vähän enemmän siitä, mitä olen kertomassa.
Miten saisin heidät uteliaammaksi?
Jo pelkkä erilainen keskustelunavaus voi riittää.
Testaa itse:
Kumpi seuraavista keskustelunavauksista saisi sinut virittymään uteliaammin kuulijaksi:
- ”Nyt käydään läpi ensi vuoden toimintasuunnitelma.”
- ”Haluaisin kertoa sinulle yhden jutun ensi vuoden toimintasuunnitelmasta – luulen, että sinuakin voisi
kiinnostaa. Sinullakin on varmasti tästä mielipide.”
Eikö vain jälkimmäinen herätäkin enemmän mielenkiintoa?
(Jos haluat paneutua asiaan tarkemmin, olemme kirjoittaneet toisen blogin laajemmin työelämän
vaikuttamis- ja vuorovaikutustaidoista.)
5. Itsensä johtaminen ja palautuminen
Tietotyöläisen työ kulkee koko ajan mukana puhelimessa tai kannettavassa tietokoneessa – tai vähintään
päässä.
Kun kukaan ei vahdi työaikaa, tarvitaan jaksamisen, stressinhallinnan ja riittävän palautumisen
varmistamiseksi itsensä johtamisen taitoja.
Netti on pullollaan vinkkejä:
Priorisoi työtehtäväsi. Tee keskittyneesti se, minkä teet ja ota sitten häiriötöntä aikaa palautumiseen. Älä
aloita aamuasi lukemalla sähköposteja, vaan mieti ensin, mikä on juuri tänään tärkeää.
Kaikki yllä olevat ovat käyttökelpoisia neuvoja. Mutta miksi niitä on niin hankala noudattaa?
Itsensä johtaminen ja palautuminen eivät ole tiedonpuutteesta kiinni. Ongelma on se, miten saamme
muutettua tiedon toiminnaksi.
Kokeile näitä:
- Harjoittele helpotuksen tunnetta. Pysähdy, vedä syvään henkeä, huokaise ilma ulos. Ajattele
samalla helpotuksen tunnetta. Kokeile tätä erityisesti, kun olet saanut jonkun työtehtävän
hoidettua. - Opettele näkemään positiivinen. Mielemme kiinnittyy usein negatiiviseen: siihen, mikä on
tekemättä tai pielessä. Samalla unohdamme huomata, mitä kaikkea olemme saaneet aikaiseksi ja
missä olemme edistyneet. - Tunteiden tunnistaminen lisää hallinnan tunnetta. Pidä tunnepäiväkirjaa. Kun saat työtehtävän
tehtyä, mieti, tuntuiko se raskaalta, kuormittavalta tai muuten ikävältä vai inspiroivalta ja
mielekkäältä.
Miten sinä hallitset tulevaisuuden työelämätaidot?
Miten hallitset tunteitasi töissä, kun paineet kasvavat? Palaudutko riittävästi? Tuntuuko työnteko
inspiroivalta ja kiinnostavalta, vai jatkuvalta kivireen vetämiseltä? Miten sujuu yhteistyö ja kommunikointi
kollegoiden kanssa?
Olemme luoneet yritysten tunnetaitovalmennusten rinnalle yksilöille suunnatun valmennusohjelman.
Käytännönläheisessä Emergy TAITO® -valmennuksessa opit yli 20 konkreettista tunnetaitoa, jolla voit
parantaa työelämätaitojasi.
