Työstä palautuminen on taito, jota voi ja kannattaa kehittää. Tarvitset tunteidesi kuuntelua ja ajattelutavan muutoksen: palautumista ei tapahdu vain lomilla, vaan sen pitää olla osa jokaista työpäivää.
”Palaudun sitten viikonloppuna tai seuraavalla lomalla.”
Moni meistä tiedostaa, että palautuminen on tärkeää, mutta sinnittelee silti tukka putkella seuraavaan vapaapäivään tai lomaan asti.
Myös työarjen hektisyys ohjaa meitä ajattelemaan, että palautuminen ja hyvinvointi tapahtuvat työelämän ulkopuolella. Tee ensin työsi ja pidä sitten huolta itsestäsi -ajattelu ei kuitenkaan toimi.
Jotta ihminen voisi olla paras versio itsestään, ei työ voi olla irrallinen osa yksilön hyvinvoinnista.
Uupumus kertyy palautumisen puutteesta
Ihminen jaksaa isojakin määriä stressiä, kunhan palautuminen on kunnossa.
Uupumus alkaa kertyä silloin, kun palautuminen loppuu tai heikkenee. Palautumisen heikentyessä elimistö menee vähitellen ylivireystilaan, mikä taas johtaa siihen, ettei palautumismekanismi lopulta enää toimi kunnolla.
Toisin sanoen: uupumus johtuu harvoin pelkästä työn määrästä – se johtuu myös palautumisen puutteesta. Usein mukana tilanteessa on myös työskentelyolosuhteisiin liittyviä tekijöitä, kuten epäreiluuden kokemusta, joka kasvattaa voimakkaasti negatiivista tunnekuormaa.
Siksi palautumiseen ja hyvinvointiin on panostettava myös lomien ja vapaapäivien väleillä – ja ennen kaikkea myös työpäivien aikana.
(Jos aihe kiinnostaa enemmän, lue myös blogimme stressin hallinnasta.)
Palaudunko riittävästi?
Milloin olet viimeksi tuntenut olosi todella levänneeksi ja virkistyneeksi?
Tämän yksinkertaisen kysymyksen esittäminen itselleen on helppo mittari selvittämään oman palautumisen tilaa.
Oliko se eilen illalla? Viime viikonloppuna? Alkukuusta? Edellisellä lomalla? Vai etkö edes muista?
Mitä kauempana edellinen muistikuvasi virkistyneestä hetkestä on, sitä tärkeämpää on alkaa panostaa palautumiseen.
Huonon palautumisen oireita voivat olla esimerkiksi:
- uniongelmat
- jatkuvasti väsynyt olo
- ärtyisyys tai alakuloisuus
- keskittymisvaikeudet
- vaikeus tehdä päätöksiä
- muistiongelmat
- fyysiset oireet, kuten lihas- tai päänsärky
Kolmenlaista palautumista
Palautumista tapahtuu kolmella eri tasolla, ja hyvään työssä jaksamiseen tarvitaan näitä kaikkia. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota pieniin mikropalautumisen hetkiin osana jokaista työpäivää.
Syväpalautuminen
Jokainen tarvitsee silloin tällöin pidempiä hetkiä, jolloin saa päästää irti normiarjesta, levätä ja keskittyä pidemmäksi aikaa kerrallaan tekemään sellaisia asioita, joita itse haluaa.
Oli kyseessä sitten viikonloppu tai pidempi loma, ensisijaista on, että syväpalautumisen ajan osaa käyttää oikein.
Itsensä ja omien tunteidensa kuuntelu on tärkeintä: minkälaiset aktiviteetit ovat juuri minulle aidosti palauttavia?
Ruuanlaitto ja leffailta perheen kanssa? Treffit ystävän kanssa? Konsertti? Jokin puuha ihan omissa oloissa?
Tee sellaista, joka saa sinut tuntemaan olosi levänneeksi ja piristyneeksi.
Mutta kuten tutkitusti tiedetään, lomien rentouttava vaikutus haihtuu hyvin pian töihin paluun jälkeen, joten pelkän syväpalautumisen varaan ei kannata laskea, vaan on tärkeää huolehtia, että palautumista tapahtuu ihan joka päivä.
Arkipalautuminen
Mielihyvä on parasta lääkettä uupumuksen estoon, sanotaan.
Siksi jokaisessa (tai ainakin melkein jokaisessa) päivässä olisi hyvä olla asioita, jotka tuottavat sinulle mielihyvää.
Jollekin se on juoksulenkki, toiselle syvällinen keskustelu ystävän kanssa, kolmannelle käsityöt tai palapelit, neljännelle jokin muu.
Tärkeintä on arkipalautumisenkin osalta kuunnella itseään: mitkä asiat sinua palauttavat arjessa?
Ja vielä: mitkä asiat palauttavat sinua juuri tänään?
Keinot saattavat nimittäin riippua myös päivästä.
Jonakin päivänä tunnin hikilenkki nollaa pään parhaiten, toisena päivänä metsäkävely saattaa rauhoittaa kierroksilla käyvät aivot paremmin.
Tutustu siis itseesi ja lisää päiviisi arkipalautumista, joka irrottaa sinut työstä ja antaa aivoillesi lepoa.
Mikropalautuminen
Minkälaisia taukoja sinä pidät töissä? Kuunteletko omia tarpeitasi ja otat hetken aitoon palautumiseen? Vai ovatko tauot sinulle vain hetkiä hoitaa rästiin jääneitä töitä hörpäten samalla ohimennen kuppi kahvia?
Jokainen työpäivä kaipaa mikropalautumista: useita, pieniä hengähdyshetkiä, jolloin pysähdyt aidosti kuuntelemaan, miten voit ja jaksat.
Mikropalautumista voi olla vaikkapa vain kymmenen sekunnin paussi, jolloin pysähdyt, kuuntelet ympäröiviä ääniä tai omaa hengitystäsi tai katselet ikkunasta ulos kaukaisuuteen.
Tai se voi olla hetki, jolloin juot kahvin keskittyen sen tuoksuun ja makuun tai maistelet lounasta tietoisesti, etkä selaa samalla puhelinta.
Tärkeintä on pysähtyminen hetkeen, jolloin sinulle avautuu mahdollisuus myös kuulostella omaa olotilaasi.
Mikropalautumiset hoitavat hermostoamme ja pitävät palautumismekanismiamme kunnossa. Kun pieniä, tietoisia taukoja pitää säännöllisesti, keho oppii pääsemään palautumisen tilaan yhä nopeammin.
Vaikka pikkuruinen tauko saattaa tuntua merkityksettömältä, pienten hetkien vaikutukset kasautuvat. Jos teet kymmenen mikropalautumista päivässä, tulet tehneeksi niitä 70 viikossa, kolmisensataa kuussa ja 3 650 vuodessa.
Aikamoinen määrä palautumista verrattuna siihen, ettet olisi tehnyt mitään!
Tunnetaidot avuksi aivotyöstä palautumiseen
Tutkimukset ovat osoittaneet, että tunnetaitoja kehittämällä voit parantaa omaa hyvinvointiasi. (Tuoreita tutkimuksia on julkaistu esimerkiksi vuosina 2024 ja 2025.)
Tunnetaitojen kohentaminen auttaa myös paremmassa palautumisessa.
Käytännönläheinen Emergy® VOIMAVARA -verkkokurssi edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia – fokuksessa ovat oman työn hallinta, työhön liittyvät tunteet, kuormituksen lähteet ja keinot niiden käsittelemiseksi. Saat konkreettisia ja helposti sovellettavia keinoja omaan arkeen vietäväksi.
