Tunteet ovat epämääräistä, vaikeasti käsiteltävää höttöä, eivätkä kuulu tuloshakuiselle
työpaikalle. Väärin! Tunteet vaikuttavat monin tavoin työntekijöihin ja heidän suoriutumiseensa, ja siksi
tunnejohtaminen on tärkeä osa modernin johtajan työkalupakkia.
Miksi tunteiden tunnistaminen on tärkeää – myös työyhteisössä?
Me ihmiset olemme tuntevia ja kokevia olentoja, myös työssä. Elimistössämme ei ole kytkintä, josta tunteet voisi laittaa pois päältä.
Jokainen työntekijä kokee työssään jatkuvasti erilaisia tunteita, ja työntekijöiden yhdessä kokemista ja ilmaisemista tunteista muodostuu jokaisen työpaikan ainutlaatuinen tunneilmasto.
Nykyaikainen tutkimus kertoo selvästi, että ihmisten kokemat tunteet vaikuttavat monin tavoin heidän työ- ja suorituskykyynsä: energiatasoon, päätöksentekoon, vuorovaikutukseen, sitoutumiseen, palautumiseen ja motivaatioon.
Tänä päivänä moni työntekijä kokee työssään jatkuvaa riittämättömyyttä, turhautumista ja mielekkyyden puutetta. Liian moni kiiruhtaa aamulla töihin ahdistuneena, singahtelee palaverista ja asiasta toiseen ja tuskailee alati kasvavaa tekemättömien töiden määrää.
Väsymys ja ahdistus lisääntyvät ja tunne-elämä kapeutuu.
Jos ihminen jättää jatkuvasti omat tunteensa huomioimatta ja tukahduttaa ne, vieraantuu hän yhä kauemmas itsestään. Kun tunne-elämä kapeutuu, työntekijästä tulee vähitellen robotti, joka vain suorittaa elämää päivästä toiseen.
Organisaation tasolla tällainen kehityskulku näyttäytyy:
- heikentyneenä sitoutumisena
- aidon motivaation vähenemisenä
- tyytymättömyyden kasvuna
- tuottavuuden laskuna.
Tunteiden ohittaminen tai tukahduttaminen johtaa myös siihen, että käsittelemättömät tunteet pyrkivät esiin vääristyneinä ja usein entistä haitallisemmissa muodoissa – kyynisyytenä, halveksuntana, välinpitämättömyytenä. Tyypillisesti työyhteisön ongelmien ytimessä ovat kielletyt ja torjutut tunteet, jotka heikentävät työilmapiiriä.
Siksi tunteiden tunnistaminen ja johtaminen työyhteisössä on tarpeen.
Mitä on tunnejohtaminen?
Jotta edellä kuvattuihin ongelmiin voidaan puuttua – tai jotta niiltä voidaan välttyä – tarvitsemme kipeästi avuksi tunnetaitoja: kykyä tunnistaa, ymmärtää, kohdata ja käsitellä työpaikan tunteita rakentavasti.
Uskomme, että kasvattamalla tunnetietoisuutta työyhteisöön vapautuu valtava määrä energiaa, potentiaalia ja hyvinvointia.
Tunnejohtaminen tarkoittaa työntekijöiden tunteiden kohtaamista, ymmärtämistä ja käsittelyä sekä tunnetietoisuuden kasvattamista johtajuuden keinoin.
Kun tunteita johdetaan oikein, tiimin tuloksellisuus ja ongelmanratkaisukyky kasvavat.
Kun negatiiviset tunteet osataan käsitellä oikein ja opitaan tietoisesti herättelemään positiivisia tunteita, ihmiset jaksavat työssään paremmin ja pystyvät menestymään parhaalla mahdollisella tavalla.
On tutkittu, että johdon toiminnalla on jopa 50–70 prosentin vaikutus työpaikan tunneilmastoon.
Johtajien toimintaa, ilmeitä ja eleitä katsotaan suurennuslasin läpi. He muovaavat tunneilmastoa oman esimerkkinsä voimalla.
Katso käytöksen taakse: kuuntele ja ymmärrä!
Suuri osa työntekijöiden ongelmista ratkeaa, kun niitä kuunnellaan ja ymmärretään kunnolla.
Mutta kuinka kauan työntekijän negatiivista käytöstä pitää sietää? Onko johtajan vain loputtomasti yritettävä ymmärtää, kannustaa, kuunnella ja rohkaista?
Me emme missään nimessä kannusta loputtomaan ymmärtämiseen ja sallimiseen. Mutta haluamme sanoa tämän:
Yksi tärkeimmistä tunnejohtamisen taidoista on katsoa käytöksen taakse. Kokeile ensin kuunnella tosissasi, ymmärtää syvästi, mistä on kyse, ja tee näin useampia kertoja.
Kun ihminen käyttäytyy haastavasti, hänellä on huono olo; jokin tunnetila saa hänet toimimaan ikävästi. Ja tuon tunnetilan takana on erilaisia täyttymättömiä psykologisia perustarpeita.
Toimi siis näin:
- Virittäydy kuuntelemaan toisen tunteita.
- Pyri ymmärtämään, mitkä tunteet purkautuvat tuollaisena käytöksenä
- Pohdi, mitä tarpeita tunteiden takana voisi olla.
- Kun paneudut tilanteeseen kunnolla, saat siitä paremman kuvan, ja kun oma mielesi on rauhoittunut, ongelmanratkaisukykysi on parempi ja löydät parempia ratkaisuja.
Muista myös:
- Kun negatiiviselle tunteelle antaa hyväntahtoista huomiota, se loivenee ja päästään puhumaan itse asiasta.
- Hyvää tunnetta ei voi liimata pahan olon päälle, vaan paha olo pitää ensin käsitellä.
- Vasta sen jälkeen voidaan päästä kohottamaan tunnelmaa.
Ole empaattinen mutta jämäkkä
Älä siis yritä heti tarjota ratkaisuja, vaan keskitä kaikki voimasi siihen, että ymmärrät asian toisen näkökulmasta.
Yritä pukea sanoiksi, miltä hänestä tuntuu, mitä hän haluaa ja katso mitä tapahtuu. Jos tilanne ei vieläkään ratkea, tarvitaan jämäkämpiä keinoja.
Empaattinen ja jämäkkä eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Itse asiassa parhaita johtajia kuvataan usein juuri näiden ominaisuuksien yhdistelmänä – he ovat jämäköitä ja odottavat paljon, mutta he ovat myös empaattisia ja välittävät aidosti johdettavistaan.
Empaattisen ja jämäkän väliin jää kuitenkin yksi huono toimintatapa – välinpitämättömyys. Monesti se, että asiaan ei puututa millään tavalla, nähdään välinpitämättömyytenä; asia ei ole sinulle niin tärkeä, että puuttuisit siihen.
On välinpitämättömyyttä ja vastuuttomuutta antaa ikävän tilanteen jatkua liian pitkään.
Lisäksi on hyvä tiedostaa, kumpi on itselle luontaisempaa tiukoissa tilanteissa: empaattisuus vai jämäkkyys. Kumpikaan ääripää ei ole ideaali, vaan pitäisi olla sopivasti molempia.
Empaattisuuteen kallistuva johtaja: näin lisäät jämäkkyyttä
- Valmistaudu ennalta haastaviin tilanteisiin.
- Aseta itsellesi tavoitteet siitä, mistä esimerkiksi keskustelussa pitää pystyä sopimaan.
- Pohdi etukäteen, miten vaikeat asiat voi ottaa puheeksi itselle sopivalla tavalla.
- Aseta rajoja: On täysin luonnollista, että eteemme osuu tilanteita, joissa jauhot menevät suuhun. Tällöin voi pyytää hetken tilaa omalle ajattelulle.
Jämäkkyyteen taipuvainen johtaja, huomioi nämä
- Ole rehellinen itsellesi: Olenko ylipäätään kiinnostunut toisesta ihmisestä? Haluanko ymmärtää hänen kokemustaan ja arvostaa sitä?
- Arjen kiire tappaa helposti empatian ja ylikuormittuneena on joskus mahdoton käydä empatiakykyä vaativaa keskustelua. Joskus on parasta todeta, että nyt ei ole oikea aika tälle keskustelulle, sillä en pysty olemaan läsnä riittävästi.
Sanoita omia tunteitasi
Jos johtaja kykenee sopivalla tavalla näyttämään tunteitaan ja sanoittamaan niitä, luo se muillekin mahdollisuuden pyrkiä samaan.
Esimerkiksi kiittäminen syventyy aivan uudelle tasolle, kun kiitoksen antaja lisää siihen omat tunteensa: kuvaile ensin, miten paljon toinen on nähnyt vaivaa, kerro, miten paljon hyötyä hänen panoksestaan on ja sen jälkeen kiitä vilpittömästi.
Jos taas tuntuu, että kaipaat uudenlaista tulokulmaa vaikeaan tilanteeseen, suosittelemme kokeilemaan tunnepaljastusta. Kerro jotain siitä, miltä sinusta tuntuu ja mitä ajatuksia mielessäsi liikkuu.
Sen sijaan että yrität kätkeä sisintäsi, kerrotkin jotain omista haaveistasi, toiveistasi, peloistasi ja etenkin omista tunteistasi. Silloin tulet ihmisenä lähemmäksi ja tutummaksi työntekijääsi.
Tunnepaljastus vaatii rohkeutta ja tilannetajua – puhut siitä, mikä on tunnetasolla totta. Kuvailet esimerkiksi turhautumistasi ja sitä, kuinka kovasti haluaisit auttaa työntekijääsi, mutta et oikein tiedä, mitä tehdä.
Ota tunteiden johtaminen haltuun
Tunnetaitoinen johtajuus on räjähdysmäisesti kasvava trendi. Työpaikan tunneilmastolla on todistettu olevan suora yhteys työtyytyväisyyteen, ihmisten päätöksentekokykyyn, yhteistyötaitoihin ja esimerkiksi neuvottelutaitoihin. Positiiviset tunteet on yhdistetty myös esimiesten myönteisempiin arvioihin työntekijän kehityspotentiaalista sekä parempaan tulotason kehitykseen.
Tunnejohtamisen tueksi on olemassa tutkimukseen perustuvia, yksinkertaisia menetelmiä, joilla voidaan edistää minkä tahansa organisaation menestymistä.
Lue lisää Emergy® JOHTO -valmennuksestamme.
