Työpaikalla tunteet ovat läsnä koko ajan, ja ne vaikuttavat voimakkaasti ihmisten toimintaan. Siksi tunnetaidot ovat yksi työelämässä menestymisen peruspilareista.
Tunteet työpaikalla
Jokaisella työntekijällä on hyvät ja huonot päivänsä: on innostuksen hetkiä ja lujaa panostamista, on turhautumista, pitkästymistä, pettymyksiä ja surua. Jotkin tehtävät kiinnostavat, toiset eivät.
Työntekijöiden kokemilla tunteilla ja työpaikan tunneilmastolla on ratkaiseva vaikutus työtehtävien oppimiseen, motivaatioon ja suoriutumiskykyyn.
Stressaantuneen ja pelokkaan työntekijän aivot keskittyvät selviytymiseen ja turvan varmistamiseen: kyky ajatella monipuolisesti heikkenee ja huomio kapeutuu pelkoa herättäviin yksityiskohtiin.
Positiiviset tunteet taas laajentavat ajattelua ja tekevät siitä joustavampaa, auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia, lisäävät valmiuksia toimia ja edistävät toipumista vastoinkäymisistä.
Kun mieli on avoin ja ajattelu joustavaa ja monipuolista, oppiminen ja työssä suoriutuminen on huomattavasti helpompaa.
Tunnetaidot työelämässä
Tunnetaidot ovat elämän aikana opittuja keinoja, joilla tietoisesti vaikutetaan omiin ja toisten ihmisten tunteisiin.
Tunnetaidot vaikuttavat siihen, miten yksilöt suoriutuvat työstään ja miten he ilmaisevat itseään. Lisäksi ne näkyvät siinä, miten yksilö käsittelee stressiä ja miten hän toimii tilanteissa, joissa on tehtävä päätöksiä.
Tunnetaidot ovat tärkeitä työelämässä muun muassa siksi, että tunteet ovat jatkuvasti läsnä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa.
Omia, työssä kokemiaan tunteita kannattaa reflektoida säännöllisesti: Mitä tunteita ja millaista energiaa tuon mukanani keskusteluihin tai tapaamisiin? Miten tunteet vaikuttavat työssä suoriutumiseeni?
Seuraavissa kappaleissa käydään läpi työelämän eri osa-alueisiin vaikuttavia tunteita.
Mitä tunteet kertovat?
Jokainen tunne sisältää ihmiselle tarpeellista tietoa ja energiaa. Tunteiden voima on edessämme koko ajan, kunhan osaamme kiinnittää siihen huomiota.
- Innostus lisää energiaa
- Suru, häpeä ja tyytyväisyys laskevat energiatasoa.
- Turhautumista syntyy, kun tahtominen on estetty. Ensimmäinen askel turhautumisen taklaamisessa on tunnistaa tahtominen ja kääntää katse siihen, miten haluaisi asioiden olevan.
- Suuttumus lisää riskinottohalua ja tekee ajattelusta pinnallista ja nopeaa: vihainen mieli etsii syyllisiä ja haluaa raktiasta asiat heti ja lopullisesti. Siksi asioiden ajattelu monipuolisesti ja laaja-alaisesti on vihaisena vaikeaa.
Tunteiden vaikutus päätöksentekoon
Positiiviset tunteet johtavat monipuolisempaan ja huolellisempaan päätöksentekoon.
Päätöksiä tehdessään positiivisia tunteita kokevat ihmiset kysyvät enemmän lisätietoja, tarkastelevat asiaa useammalta kannalta ja huomaavat paremmin tilanteeseen vaikuttavat olosuhteet.
Negatiiviset tunteet johtavat kapea-alaisempaan mutta yksityiskohtaisempaan ja analyyttisempään tiedon prosessointiin päätöksenteon hetkellä.
Negatiivisiin tunteisiin sisältyy usein ajatus siitä, että jokin on pielessä. Siksi ne motivoivat tarkastelemaan tilannetta erityisen tarkasti ja kriittisesti.
Tunteiden vaikutus tavoitteiden asettamiseen
Positiivisia tunteita kokevat ihmiset asettavat itselleen korkeampia ja haastavampia tavoitteita. Hyvällä mielellä usko omiin kykyihin on vahva ja rima asetetaan korkealle.
Ahdistuneena pienikin tavoite tuntuu suurelta ja rima lasketaan mahdollisimman alas.
Tunteet ja sosiaalinen toiminta
Sosiaalisuuteen vaikuttaa, onko tunne sellainen, että sen jakaa mielellään muiden kanssa, vai sellainen, että mieluummin peittää ja salaa sen, pitää omana tietonaan.
Kehtaatko esimerkiksi tunnustaa kollegoillesi, että olet kateellinen heille? Tai uskallatko kertoa, kun sinua hävettää?
- Innostus ja kiitollisuus lisäävät haluasi sosiaalisiin kontakteihin.
- Häpeä saa sinut mieluummin vetäytymään omiin oloihisi.
Tunteiden sosiaalisuutta lisäävä tai vähentävä vaikutus on erittäin keskeinen, kun ajatellaan työyhteisön suorituskykyä. Jos häpeä ja pelko leimaavat organisaation kulttuuria, psykologinen turvallisuus on alhaisella tasolla, eikä luontaista yhteistyötä juuri synny.
Tunnetaitoinen johtaminen
Tunnetaitoinen johtajuus on räjähdysmäisesti kasvava trendi. Tunnejohtamisen tueksi on olemassa tutkimukseen perustuvia, yksinkertaisia menetelmiä, joilla voidaan edistää minkä tahansa organisaation menestymistä.
Vaikka jokainen työntekijä onkin vastuussa omasta tunnejalanjäljestään, on johdon toiminnalla jopa 50–70 prosentin vaikutus työpaikan tunneilmastoon: johtaja muovaa tunneilmastoa oman esimerkkinsä voimalla.
Jos johtaja kykenee sopivalla tavalla näyttämään tunteitaan ja sanoittamaan niitä, luo se muillekin mahdollisuuden pyrkiä samaan.
Johtamisen psykologiassa samastuminen selittää joidenkin johtajien suurta arvostusta – työntekijät kokevat, että johtaja on inhimillinen ihminen, yksi meistä. Ihmiset luottavat ihmisiin, jotka he kokevat vilpittömiksi ja aidoiksi.
Haluatko oppia lisää?
Tunnetaidot kehittyvät läpi elämän ja jokainen voi niissä kehittyä.
Emergy® ENERGIA – ja Emergy® TAITO -valmennuksissa opit johtamaan itseäsi ja toimimaan tunnetaitoisesti itsesi ja muiden kanssa.
Emergy® YHTEISÖ -valmennuksessa työyhteisö oppii ymmärtämään toisiaan ja ottamaan huomioon tunteet.
