Negatiivisiin tunteisiin liittyy muutama tärkeä kysymys: Kuinka kauan työntekijän negatiivista käytöstä pitää sietää? Onko minun vain loputtomasti yritettävä ymmärtää, kannustaa, kuunnella ja rohkaista? Missä vaiheessa voin turvautua jämäkämpiin keinoihin ja todeta, että tässä ei ymmärtäminen auta?
Nämä kysymykset ovat ymmärrettäviä ja niiden taustalta kuuluu turhautuminen: haluaisin jo päästä eteenpäin. Me emme missään nimessä kannusta loputtomaan ymmärtämiseen ja sallimiseen. Mutta haluamme sanoa tämän: Kokeile ensin empatiaa. Kokeile ensin kuunnella tosissasi, ymmärtää syvästi, mistä on kyse, ja tee näin useampia kertoja.
Tunteet ovat tietoa ja energiaa
Suuri osa työntekijöiden ongelmista ratkeaa, kun niitä kuunnellaan ja ymmärretään kunnolla.
Muista, että tunteet ovat tietoa ja energiaa; kun tunteet ovat tulleet kunnolla kuulluiksi ja nähdyiksi, ne ovat tehneet tehtävänsä ja väistyvät tehden tilaa uusille tunteille.
Kun negatiiviselle tunteelle antaa hyväntahtoista huomiota, se loivenee ja päästään puhumaan itse asiasta. Hyvää tunnetta ei voi liimata pahan olon päälle, vaan paha olo pitää ensin käsitellä. Vasta sen jälkeen voidaan päästä kohottamaan tunnelmaa.
Jos joku on jatkuvasti tyytymätön ja hankala, taustalla on todennäköisesti jokin tunne tai tarve, joka ei ole tullut kunnolla kuulluksi. Samalla kun paneudumme tilanteeseen kunnolla, saamme siitä suuremman kuvan, ja kun oma mielemmekin on rauhoittunut, ongelmanratkaisukykymme on parempi ja löydämme parempia ratkaisuja.
Ole empaattinen mutta jämäkkä
Älä siis yritä heti tarjota ratkaisuja, vaan keskitä kaikki voimasi siihen, että ymmärrät asian toisen näkökulmasta. Yritä pukea sanoiksi, miltä hänestä tuntuu, mitä hän haluaa ja katso mitä tapahtuu. Jos tilanne ei vieläkään ratkea, tarvitaan jämäkämpiä keinoja.
Empaattinen ja jämäkkä eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Itse asiassa parhaita johtajia kuvataan usein juuri näiden ominaisuuksien yhdistelmänä – he ovat jämäköitä ja odottavat paljon, mutta he ovat myös empaattisia ja välittävät aidosti johdettavistaan.
Empaattisen ja jämäkän väliin jää kuitenkin yksi huono toimintatapa – välinpitämättömyys. Monesti se, että asiaan ei puututa millään tavalla, nähdään välinpitämättömyytenä; asia ei ole sinulle niin tärkeä, että puuttuisit siihen. On välinpitämättömyyttä ja vastuuttomuutta antaa ikävän tilanteen jatkua liian pitkään.
Tunnepaljastuksella eteenpäin vaikeassa tilanteessa
Jos tuntuu, että kaipaat uudenlaista tulokulmaa vaikeaan tilanteeseen, suosittelemme kokeilemaan tunnepaljastusta. Kerro jotain siitä, miltä sinusta tuntuu ja mitä ajatuksia mielessäsi liikkuu.
Sen sijaan että että yrität kätkeä sisintäsi, kerrotkin jotain omista haaveistasi, toiveistasi, peloistasi ja etenkin omista tunteistasi. Silloin tulet ihmisenä lähemmäksi ja tutummaksi työntekijääsi.
Tunnepaljastus vaatii rohkeutta ja tilannetajua – puhut siitä mikä on tunnetasolla totta. Kuvailet esimerkiksi turhautumistasi ja sitä, kuinka kovasti haluaisit auttaa työntekijääsi, mutta et oikein tiedä mitä tehdä.
