Emergyn tunnetaitovalmentajat Ira Leppänen ja Jarkko Rantanen selvittävät yhdessä kolmen suomalaisen organisaation kanssa, miten tunnetaidoilla voidaan edistää strategian toimeenpanon onnistumista. Kyseessä on Tunto2-tutkimus- ja kehityshanke, jonka tutkimuspuolesta vastaavat Aalto-yliopisto ja Jyväskylän yliopisto.
Emergy toteutti kevään ja syksyn 2021 aikana yhteensä 80 työpajaa ja case-klinikkaa, joissa lähes 250 johtajaa on harjoitellut tunnetaitojen soveltamista arjen erilaisissa johtamistilanteissa. Käytännönläheisen työskentelyn tarkoituksena on tarjota VTT:n, Endress+Hauserin sekä Mölnlycken esihenkilöille ja johtajille arjen työkaluja tunnetaitoisempaan johtamiseen ja vaikuttavampaan strategian toimeenpanoon.
Leppänen tietää, että tunteiden liittäminen työelämään synnyttää alkuun ennakkoluuloja ja haastamista.
“Sitä saattaa ajatella, että kun aletaan huomioida tunteita, aikaa menee johonkin ylimääräiseen tai oma asiantuntijuuteni menettää merkitystään. Enkö saakaan ajatella rationaalisesti?”
Leppäselle on palkitsevinta huomata, kun yhtäkkiä palaset alkavat loksahdella paikalleen. Valmennusten edetessä osallistujat ymmärtävät, kuinka tunnejohtamisen keinot ovat integroitavissa osaksi asiantuntijuutta.
“Moni on jo työssään tietämättäänkin toteuttanut näitä moderneja johtamistapoja, jotka usein valmennuksissa saavat määritelmät tuekseen. Ymmärtämällä paremmin tunteita voidaan luoda parempia suhteita asiakkaisiin ja tiimiläisiin, lisätä sitoutumista muutoksiin ja saada ihmiset suoriutumaan paremmin ja tehokkaammin.”
Rantanen jatkaa, kuinka korkea ammattitaito ja toimivat prosessit ovat aina hyvän johtamisen pohjalla. Tunnejohtamisessa ei ole kyse perinteisten liiketoiminnan KPI-mittareiden unohtamisesta. Mutta samalla myös strategiaa, tavoitteita ja prosesseja kannattaa katsoa tunnejohtamisen kautta – minkälaisia tunteita niihin liittyy. Samoin kannattaa pysähtyä kuuntelemaan, miltä yhteistyö tai vuorovaikutus eri tahojen kanssa tuntuu.
“Kun halutaan saavuttaa merkittäviä tuloksia, joudutaan ponnistelemaan ja matkalla tulee myös pettymyksiä, turhautumia ja synkkiä hetkiä, joissa mikään ei tunnu etenevän. Se on osa elämää. Tällaisessa tilanteessa ei auta yltiöpositiivinen johtaja, joka ei ymmärrä työntekijöiden aitoja tunnekokemuksia”, Rantanen painottaa.
Hän peräänkuuluttaakin johtajien kykyä luoda realistista toivoa.
“Me tarvitsemme nyt johtajia, jotka eivät pelkää työntekijöidensä tunteita, vaan osaavat kohdata ne ja sitä kautta luoda aitoa uskoa omiin kykyihin ja tulevaisuuteen. ”
Leppänen komppaa: “Johtajan ei kuulu olla teflonia. On paljon samastuttavampaa, kun voi myöntää, mikä muutoksessa itseä pelottaa tai innostaa. Rakentava aitous on valttikortti – ei heikkous.”
Ohjatulla vertaissparrauksella vaikuttavuutta valmennuksiin
Leppänen ja Rantanen arvioivat, että työpajojen ja case-klinikoiden sisältö on ollut riittävän kattavaa sekä ajallisesti että sisällöllisesti. Erityisesti ohjattu vertaissparraus on heidän mukaansa lisännyt valmennusten vaikuttavuutta.
“Esihenkilöt ja johtajat kaipaavat turvallisen ja luotettavan tilan, jossa laittaa itsensä rohkeasti likoon ja jakaa omia epävarmuuksiaan. Se luo yhteenkuuluvuutta ja aitoja kohtaamisia kun huomaa, että muillakin on näitä samoja haasteita arjessa”, Rantanen pohtii.
Tunnetaitovalmentajilta vaaditaan herkkyyttä ja tilannetajua. Joskus harjoituksia pitää vaihtaa lennosta.
“Jotta kiireiset osallistujat saadaan aktiivisesti osallistumaan ja heittäytymään, täytyy valmentajana osata seurata tilannetta ja pitää yllä mielenkiintoa. Haluamme tehdä aikainvestoinnin osallistujille arvokkaaksi”, Leppänen kertoo.
Leppäsen mukaan uskallus puhua asioista on lisääntynyt sitä mukaa, mitä pidemmälle työpajoissa on päästy.
“Oli aidosti koskettavaa kuulla viimeisessä työpajassa, kuinka osallistujat ovat kokeneet edistymisen omassa arjessaan positiivisina muutoksina. On nähty, miten suuri merkitys tunteilla on siinä, miten yksilöt tulkitsevat strategiaa ja miten nopeasti sen omaksuu. Avoimuus on myös lisääntynyt ja vaikeistakin aiheista on opittu puhumaan rakentavalla tavalla. Työllämme on siis ollut merkitystä.”
Työelämän tehokkuusharha aitojen kohtaamisten tiellä
Sekä Leppänen että Rantanen uskovat, että ihmisillä on lähtökohtaisesti kaikki toisen kohtaamisen taidot olemassa. Työelämän asiakeskeisyyden ansassa ne taidot on kuitenkin laitettu naftaliiniin.
“Tehokkuusajattelu ajaa meitä asiakeskeiseen tapaan toimia. Herkästi ajatellaan, että keskittymällä vain asiaan säästetään aikaa. Meissä on myös syvään uurtunut ajatus siitä, millainen ihmisen kuuluu työelämässä olla ja miltä ammattitaito näyttää ulospäin”, Leppänen summaa.
Samaan aikaan jatkuva kiire heikentää empatiakykyä ja vähentää läsnäoloa hetkessä.
“Vaikeat keskustelut herättävät negatiivisia tunteita ja ne on helppo jättää kokonaan hoitamatta. Vaihtoehtoisesti niitä saatetaan lähestyä puhtaan asiakeskeisesti. Me kannustamme ihmisiä siihen, että hankalassakin tilanteessa voi kohdella ihmistä arvostavasti ja reilusti.”
Seuraavaksi hanke etenee tutkijoiden suorittamalla loppumittauksella: millaisia muutoksia organisaatioiden toimintatavoissa on havaittu? Keväällä 2022 toteutetaan vielä seurantamittaus, jotta nähdään, miten pysyviä saavutetut vaikutukset ovat. Sen jälkeen on johtopäätösten aika. Hankkeen loppuraportti valmistuu keväällä 2023.
